Näytetään tekstit, joissa on tunniste Argentiina. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Argentiina. Näytä kaikki tekstit

torstai 24. marraskuuta 2011

Hostel world!

Aattelin nyt tehä pienimuotoisen postauksen hostellien ihmeellisestä maailmasta! Hostelleista liikkuu hirveesti kaikennäkösiä huhuja ja monilla ihmisillä on omat ennakkoluulonsa, jotka harmittavan usein on negatiivisia. Siihen saattaa vaikuttaa ihku Hostel-leffa, jossa hostelmeininki Itä-Euroopassa näytetään kaikessa realistisuudessaan ja todellisuudessaan

Olin ekaa kertaa hostellissa n. vuos sitten kun käytiin patikointimatkalla Córdoban vuoristossa Maxin kanssa. Yövyttiin yhdessä kaupungissa kuin Alta Gracia ja pitkän etsinnän jälkeen löydettiin hostelli! Mua jännitti ihan sikana et aaa millanen se on, mut loppujen lopuks se oli ihan tyhjä ja me oltiin ainoot asiakkaat, ja mulla oli sellanen fiilis et oisin hotellissa? :D

Brasilian matkalla oltiin hostelleissa mun muistaakseni kahdesti; Buenos Airesissa ja Florianopolisissa. Buenos Airesin hostellin nimi oli Lime House ja se mainosti itseään "nuorekkaaksi" paikaksi, ja siellä tosiaan oli aika rento meininki! Oltiin Maxin kanssa 8 sängyn huoneessa, johon tuli kolme brittiä meidän lisäks. Suihkutilat oli yhteiset, ne oli käytävän varrella ja siel oli yhteensä kuus suihkua joissa oli vessat mukana. Aamupala oli joka aamu 11:een asti ja se oli tosi hyvä, leipää, muroja, hedelmiä ja mehua :) kaikkein ihaninta Lime Housessa oli se, että se oli korkee talo ja sen katolle pysty nousemaan! Ostettiin yks yö parit oluet ja mentiin sinne hörpiskelemään niitä ja voi luoja öinen Buenos Aires oli kaunis! Ilma oli keskellä yötä ainakin +25 ja muistan miten olin ihan ruskettunut.. Ää, tahdon jonnekin lämpimään!



Toinen hostelli oli sitten Florianopolisissa, Brasiliassa. Se oli semmonen suljettu, et sen asiakkaat sai rannekkeet ja niiden avulla henkilökunta ties ketkä on asiakkaita ja ketkä ei. Ranneke oli muuten supervahva, se katkes mun ranteesta vast nyt syksyllä! Florianopolisin hostelli oli IHANA, kaksikerroksinen, paljon palmuja ja jacuzzi allasbaareineen ulkona! Tosi harmi et viivyttiin vaan yks yö :/


Hostellien plussia on ainakin hotellia halvempi hinta, myöhäinen aamupala ja kansainvälinen meiniki. Henkilökunta on ihanan avointa ja höveliä, ja huonetovereiden tarinoita on ihan mielettömän jännä kuunnella! Florianopolisissa meidän huoneessa oli äijä, joka oli matkustanut Meksikosta Brasiliaan moottoripyörällään ja lähti innoissaan joka yö tarkastamaan brassinaisten tarjontaa.. :DD

Huonoja puolia on yhteiset kylpytilat ja omaa vuoroa joutuu joskus odottamaan, ja tietysti se, ettei omaa rauhaa ja yksityisyyttä oo hirveesti. Lisäks mä huomasin, et hostellien asiakkaat koostuu lähinnä reilusti yli parikymppisistä, joten minä 17vee en osannu hirveesti samaistua niihin. Monet kattokin mua silmät pyöreinä kun kerroin mun iän hahah..

Joka tapauksessa suosittelen hostelleja kaikille! Sänkyjen määrän huoneessa voi itse valita ja halutessaan voi ottaa parihuoneenkin, joskin sillon hintaa tulee lähes saman verran kuin hotellissa. Kansainvälistyminen ja erimaalaisten ihmisten tapaaminen on mun mielestä kuitenkin ihan mielettömän kivaa ja jaan mielelläni huoneen parin muun ihmisen kanssa :) suomalaiset usein vaan niin epäsosisaalisia ja ehkä vähän pelkääkin esim. jotain puheliaita ausseja, mut ei oikeesti oo mitään syytä, nekin on vaan ihmisiä!

Voin seuraavas postauksessa kertoo vähän semmosesta jutusta kuin couchsurfing.com, joka osoittautu meille superhyödylliseks matkan aikana ja tavattiin sen kautta paljon superihania ihmisiä ja kansainvälisiä ystäviä.. Mut siihen asti, adiós!

lauantai 12. marraskuuta 2011

IKÄVÄ

Voi että miten mun taas tekis mieli lähtee tien päälle! Kamala hinku matkustamaan, tuntuu etten vaan millään jaksais pysyy paikoillani! Oon jutellu paljon mun argentiinalaisten kavereiden kanssa facebookissa ja katellu niiden kesäkuvia pursuavia kansioita ja ääh. Argentiinassa on just alkukesä parhaimmillaan, ei vielä liian kuuma mut tarpeeks lämmin et voi hillua pelkät biksut päällä :) Maxilla on kans pientä haikailua päällä ja monesti yhdessä mietitään Argentiinan kesää; tirisevää asadoa joen rannalla, välillä voi pulahtaa nopeesti uimaan ja juodaan kylmää kokista tai olutta ja kuunnellaan cuartetoa.. Aiai mikä ikävä!




lauantai 5. marraskuuta 2011

They said YES to maxi !

Sori että on jääny tää päivittely vähän, on jotenkin ollu tosi kiireinen viikko! Ja nytkin tulin vaan ilmoittamaan, et torstaina noudettiin postista supervirallisen näköinen kirje maahanmuuttovirastosta, jossa luki että Maxille on myönnetty vuoden oleskelulupa! Oon niin iloinen, voi apua! En osaa ees selittää näitä mun fiiliksiä just nyt, Maxin fiiliksistä puhumattakaan.. Nyt vaan työpaikkoja kiikariin, tästä se lähtee!


Sos el hombre de mi vida ♥

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Paikkavinkkejä Argentiinasta kiinnostuneille: Iguazun putoukset

Kattelin vähän tota mun Buenos Aires -postausta ja must tuntuu et se oli vähän liian pitkä ja aattelin nyt yrittää laittaa asioita vähän timmimpään pakettiin :)

Maailmankuulut ja ehdottomasti maineensa veroset Iguazun putoukset sijaitsee siis ihan Argentiinan "kädessä", eli koillisessa Misionesin maakunnassa, Brasilian rajalla. Itse asias putoukset toimiiki ns. maamerkkinä Argentiinan ja Brasilian rajalle, koska niiden toisel rannalla on Argentiina ja toisel Brasilia. Molemmil puolilla on lisäks omat näköalapaikkansa putouksille, jotka tsekkasin molemmat, ja mun mielestä Argentiinalla oli parempi, hahah! Nää tän postaukset kuvat onki siltä puolelta, koska sielt sai paljon näyttävämpii kuvia.

Brasilian puolella putouksille pääsee maksamalla pääsylipun puistoon ja hyppäämällä suht tihein väliajoin lähtevään bussiin, joka kuljettaa kävelyreitin alkupäähän. Kävelyn lisäks siel on mahollist harrastaa vaik mitä extreme-urheiluu, kalliokiipeilyy yms., mut se kaikki on tietenki lisämaksusta.
Brasilian puolelta putoukset näkee kokonaisuudessaan, mut melko kaukaa. Reitin paras osa onki sellanen aika lähelle ison vesiputouksen alapäätä ulottuva uloke, jossa pääsee seisomaan keskellä jokea, vesiputousten ympäröimänä.. Tosi hyvä paikka ottaa kuvia ja välimatka putouksiin kuitenki nii suuri ettei kastu hirveesti! Kävelyreitti on muuten tosi ihana, toisel puolella viidakko ja toisel puolel iso joki jonka vastarannalla jymisee putoukset. Vastarannal voi myös nähä Argentiinan puolen reitin, koska se on paljon isompi. Rundin lopussa on ruokapaikka, joka ei mun mielestä ollu niin hyvä ku ois voinu olla (ei ollu hirveen hyvät burgerit :/) mut kelpas ihan kivasti kävelyn jälkeen. Sitte bussi kuljetti takas puiston porteille :)

Garganta del Diablo (Paholaisen kurkku)


Argentiinan puoli on paljon isompi, monimutkasempi ja monipuolisempi. Siel maksetaan ensin puiston pääsymaksu, kävellään jonku verran viidakossa ja napataan sitte juna. Juna on semmonen ihana ja pieni, vähän samanlainen ku Lintsillä se pikkujuna joka puksuttaa vesitornin ympäri :D kannattaa ainaki aluks mennä oppaan mukana, koska rundi on parempi vetää tietyssä järjestyksessä.

Ensimmäinen pysähdyspaikka on Garganta del Diablo, eli Paholaisen kurkku. Se sijoittuu putousten yläjuoksulle ja on itse asiassa ensimmäinen putous. Sinne kävellään ensin aika pitkän matka siltaa pitkin, joka menee joen yläpuolelta. Siel voi ihailla esimerkiks papukaijoja ja tuhansia perhosia, jotka saattaaa pysähtyy vaik sormelle! Iguazulta ei voi palata ilman tekotaiteellista perhoskuvaa, hahah :D kävelymatkan aikana voi myös nähä pätkän entistä siltaa, joka sortu monta vuotta sitten ja rymis putouksista alas.
Kävelymatkan jälkeen saavutaan tasanteelle, joka on tehty ihan suoraan putousrykelmän yläpuolelle. En osaa sanoin kuvailla sitä näkymää, vesihöyry oli niin paljon ettei meinannu nähdä eteensä ja jalkojen alla näky vaan valkosta! Garganta del Diablossa tekee myös monta ihmistä vuosittain itsarin, eli se on sinänsä vähän surullinenki paikka :/


Garganta del Diablon jälkeen hypätään taas junaan ja laskeudutaan asemalla, jossa voi tehä ison rundin ihan omaan tahtiin. Siihen kuuluu monia pieniä polkuja kallioiden ja metsän lomassa, jotka kulkee välillä ihan putouksien juuressa ja välillä taas niiden yläpuolella. Mitään hissejä tms. ei ollu, eli jollain tapaa liikuntarajotteisten kannattaa varata paljon aikaa reitin kiertämiseen. Meidän edellä kulki yhessä vaiheessa sellanen saksalaisvanhusten ryhmä, jotka kötyytti portaita alas niin hitaasti et oisin mieluummin kattonu lumen sulamista..
Reitin huipennus on mun mielestä uloke, joka laskeutuu ihan yhen vesiputouksen juurelle ja jonne voi sit mennä pällistelemään. Tosin kamerat kannattaa siin vaiheessa piilottaa, koska putous on ihan yhtä märkä ku suihku ja mä olin läpimärkä 10 sekunnissa, hahah. Mut kaiken kaikkiaan mahtava fiilis seistä kovassa tuulessa ja vesihöyryssä, litimärkänä ja ripsarit levinneenä.. Ja kaikki ympärillä oli tasan yhtä rähjääntyneen näkösiä :D



Argentiinan puolella on myös mahdollisuus tehä veneretki isojen putouksien alle, jota mä en tehny koska se oli aika kallis.. Harmittaa vieläki :/ otin kuitenki kameran täyteen kuvia veneistä ja katon niitä nyt tääl ihan kateellisena, haha!
Reitin loppupäässä oli ruokailupaikka niinku Brasilianki puolella, mut kalliimpi ja toisaalta vähän tasokkaampi. Siel oli ulkona myös ihana soittoryhmä, jotka soitti ja laulo koko päivän :) läheltä löyty myös superkallis Sheraton-hotelli, joka on Argentiinan kallein ja näyttää lähinnä isolta risteilyalukselta! Uima-altaat ja kaikki pihalla tietenki ;)

Luonto putouksilla on ihan uskomatonta, viidakkoa, vettä ja eläimiä joita en ollu nähny koskaan ennen! Kaikkein mieleenpainuvimpia oli ehdottomasti possumaiset pienen koiran kokoset eläimet, joilla oli kärsä, pörrönen karva ja pitkä häntä. En tiiä mikä laji se on, tulee vaan mieleen joku kärsämangusti hahah :D ne on tosi söpöjä, mut kannattaa olla varuillaan, koska ne haluu syödä kaikkien ruoat ja voi purra ja kovaa. Yks hyppäs mun pöydälle ku olin syömässä ja saatiin olla ainaki 10 minsaa hätyyttelemässä sitä pois! Löytyy myös outoja lintuja, paljon perhosia ja, totta kai, hämähäkkejä. Oli aika järkytys nähä ihan oikee tarantella keskellä tietä! Kiersin sen melko kaukaa ja koko ajan oli semmonen fiilis et koht se hyökkää salakavalasti mun kimppuun..

Iguazun putouksille voi mennä kahdesta paikkaa; Brasilian Foz do Iguacusta tai Argentiinan Puerto Iguazusta. Ite olin Foz do Iguacussa, mut luulen et se on melko samanlainen ku Puerto Iguazu, koska molemmat on pieniä kaupunkeja. Kannattaa yrittää majottautua hostelleihin, mut koska putoukset on niin iso turistikohde, ne on yleensä täynnä. Sit pitää yrittää ettiä hotelli, joka on mahdollisimman halpa, koska ne on ihan asumiskelposia eikä ero parempiin hotelleihin oo niin suuri (uima-allas puuttuu etc). Tasokkaitaki hotelleja löytyy ihan kivasti, mut perusjutut on aika samalla tasolla, esimerkiks suihkut ja niiden sähköisyys. Suihkun kylmä-kuuma-vipujen kanssa kannattaa olla tarkkana, koska ne jotenki oudosti sähköistyy suihkun aikana ja oon pari kertaa saanu pari kivaa sähkäriä ku oon yrittäny sammuttaa suihkua..

Ruoka on hyvää ja sitä saa suht halvalla, mut laatuun kannattaa vähän panostaa. Ite sain Foz do Iguacussa ruokamyrkytyksen, kerron siit jossain myöhemmäs postauksessa.. Eli pizzat, pihvit ja pastat on ok, mut halpishamppareista kannattaa pysyy kaukana :S välimatkat menee kivasti kävellen tai bussilla. Taksikaan ei oo hirmu kallis, mut ite suosin aina matkustaessa julkisia :) jos tahtoo tsekata Argentiinan puolen vaik on majottunu Brasilian puolelle, nii rajanylitykset menee nopeesti. Brasilian raja on Argentiinaa helpompi ja nopeempi, Argentiinan rajalla passeja väänneltiin puolelta toiselle ainaki vartin.. Jos vierailee putouksilla jonkun matkatoimiston tai ryhmän kanssa, nii oppaat hoitaa kaikki passihommat eikä ite tarvii huolehtii mistään :) rajanylityspaikoillaki on paljon henkilökuntaa jotka tosi avuliaasti vastaa kysymyksiin ja neuvoo mitä pitää tehdä.

En tiiä tuliks täst nyt tota Buenos Aires -postausta lyhyempi, hope so! Mielipiteitä ois edelleen superkiva kuulla, koska seuraavaks tulee luultavasti vinkkejä Patagonian Puerto Madrynista tai Córdoban provinssista :)



Sheraton-hotelli Argentiinan puolella

perjantai 7. lokakuuta 2011

Paikkavinkkejä Argentiinasta kiinnostuneille : Buenos Aires

Näin argetiinaikävän kynsissä alko tehä mieli alottaa tämmönen postausidea, johon aattelin listata jotain tsekkaamisen arvosia paikkoja Argentiinassa! En voi antaa koko maasta koska en ite käyny yhtään lännessä (harmittaaaa!), mut kaikkial muualla sit kävinki :)

Eli ekaks paikaks aattelin laittaa Buenos Airesin, se on kuitenki pääkaupunki ja sellanen paikka jonka kaikki varmaan tietää. Se on ihan super iso, asukkaita kaupungin alueella melkeen 13 miljoonaa! Buenos Airesissa on myös maailman levein autotie, Avenida 9 de Julio, jos mun laskujen mukaan on 18 kaistaa.

Yleisesti Buenos Airesista tulee mieleen sen koko! Se on ihan valtava ja jos haluu päästä toiselle puolelle kaupunkia, nii pitää parhaas tapaukses kötyyttää reilut puol tuntia bussilla, sen jälkeen metrolla ja vaihtaa sitä kolme kertaa, ja sen jälkee junalla ja siitä viel uudestaan bussilla! Paras kulkuneuvo on kuitenki bussi, koska niitä on tosi paljon ne kulkee suht aikataulun mukaan (toisin ku Córdobassa (no ei siel ees ollu aikataului :D)) ja lyhyin väliajoin. Lisäks ne on super hienon näkösiä, paljon valoja ja erilaisii värejä! Metro on kans kätevä, jos oppii metroverkoston, joka ei oo ihan helpoimmasta päästä.

Plaza de Mayo

Buenos Airesin metroo kutsutaan subteks, joka tulee sanasta subterraneo eli maanalainen. Linjoja on A, B, C, D, E ja H, eli kuus, ja ne menee ihan ristiin. Hyvä puoli niis on kuitenki se, et paikast toiseen pääsee nopeesti ja aika vaivattomasti! Lipuks voi ostaa esim. 10 matkan kortin tai yhden matkan "cospelin", joka on semmonen pieni kolikko. Metrotunnelit on tosi sokkeloisia mut hyvin opastettuja, joka mutkassa oli kylttejä jos oli sinne menevän metrolinjan kirjain ja tunnusväri. Metrojunat taas on aika junamaisii ulkopuolelta ja sisäpuolella vähän tyhmä systeemi; vähän istumapaikkoja ja paljon seisomapaikkoja. Buenos Airesissa on nii paljon ihmisiä, et metromatkat oli ain vähän tukalia ku piti seistä paikallaan puristuneena kahen salkkumiehen väliin ja yrittää kuunnella mikä asema tulee seuraavaks, puhumattakaan siitä miten sielt sit pääs ulos! Metron ovet ei nimittäin oottanu yhtään vaa pamahti kiinni hirveen nopeesti! Suomes voi vaan laittaa tyyliin käden väliin ja pitää sil ovee auki ja oottaa et kaveri juoksee metroon :D jos Bs Asin metros yrittäis tota nii saattais olla käsi poikki suht nopeesti.. Tossa viel metrokartan kuva: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/56/Red_de_SBA_y_obras_a_diciembre_2010.svg

Don't miss in Bs As:

Plaza de Mayo ja Casa Rosada

Historiallinen Plaza de Mayo ja sen laidalla oleva Casa Rosada on sellasia paikkoja jotka vaan ON PAKKO tsekata jos pyörii ees Buenos Airesin lähellä! Diktatuurin aikaan Plaza de Mayon ympäri marssi joka päivä kidnapattujen lasten äidit huivit päässä, ja aukion keskelle maahan onki piirretty valkonen huivi symboliks. Casa Rosada taas on aukion päädyssä oleva presidentin linna ja sen parvekkeelta esimerkiks Madonna laulo Don't cry for me Argentinan. Nykyään Plaza de Mayo on tosi suosittu turistikohde ja paikallisille kiva rentoutumis- ja pulujensyöttöpaikka.

Tierra Santa -teemapuisto

En osannu yhtään kuvitella millanen uskonnollinen teemapuisto on, mut yllätyin niin positiivisesti ku vaan voi! Me mentiin sinne heti kun se aukes ja lähettiin pois sulkemisaikaan, eli tekemistä riitti! Puisto on ihan Río de la Plata -joen rannalla, toisen lentokentän vieressä, tosi nätillä paikalla, ja se on ympäröity isoilla kiviseinillä niin et tuntuu, ku ois ihan omassa maailmassaan niiden sisäpuolella. Teemana on siis lähinnä Jeesuksen elämä ja puisto on tehty muistuttamaan Jerusalemia. Se on täynnä pieniä taloja, polkuja, teitä, aukioita ja temppeleitä, ja hauskoja patsaita ihmisistä arkihommissaan, esimerkiks hakemassa vettä, ruoskimassa orjia (tosi arkihomma haha) tai istumassa pöydän ääressä juttelemassa. Oli siel joku paksukainen sammunu kivisen kaivonki viereen haha :D sinne oli hommattu myös oikeita ihmisiä näyttelemään roomalaisii sotilaita ja munkkeja, ja sielt löyty myös esimerkiks itkumuuri ja äiti Teresan koti. Kaikkein siisteintä siel oli kuitenki ehkä tosi upeet esitykset, joita oli neljä; luomiskertomus, Jeesuksen syntymä, viimeinen ehtoollinen ja ylösnousemus. Kolme ekaa oli pimeissä huoneissa, joissa oli tosi iso lava ja jossa erilaiset robotit liikku kertojan höpöttäessä kertomusta ja ne oli tosi upeita! Esimerkiks luomiskertomuksessa siel laval oli viidakko, ihan oikeita vesiputouksia ja tosi paljon robottieläimiä jotka liikku hirmu aidon näkösesti! Ylösnousemus oliki sit ihan oma juttunsa.. Keskellä sitä puistoa oli sellanen iso vuori jonne pysty nousemaan, ja sitä mukaa ku nousi tien varrella oli patsaita jotka esitti Jeesuksen ristiinnaulistemista. Ylösnousemus esityksessä ihmiset seiso sen vuoren juurella olevalla kentällä ja vuoren sisästä alko nousta JÄTTIMÄINEN Jeesus-patsas! Lopulta se oli täydessä pituudessaan koko puiston yllä, kallisti päätä taivaaseen ja hallelujat pauhas. En ite oo mitenkään uskonnollinen tyyppi, mut toi teki kyl vaikutuksen! Suosittelen Tierra Santaa ihan kaikille, sielt löytää tutkimista koko päiväks! Ja ravintoloita joissa on tosi hyvää arabialaista ruokaa ;)

Ei ihan menny kemiat yhteen tän kaverin kaa..




Bosques del Palermo

Bosques del Palermo eli palmuja, palmuja, vettä, paljon ankkoja ja lisää palmuja! Se on siis super iso puisto Buenos Airesin keskustassa, täynnä ihania lampia, siltoja, eläimiä ja lisäks viel iso observatorio, joka ei tosin koskaan ollu auki.. Jos aikoo käydä siellä ja päästä jopa sisälle asti, nii kannattaa aina mennä paikalle ennen esitteissä olevaa sulkemisaikaa, koska se on ihan satavarmasti kiinni ainaki tuntii ennen sitä aikaa (kokemusta -.-). Tosi ihana paikka, kävellen menee koko päivä. Kannattaa ottaa jotain ruokaa mukaan jos ei tykkää hodareista ja jotain keksejä, koska ankat pyörii koko ajan ympärillä :)



La Boca


La Bocan naapurusto on siis aluiltaan köyhäisnaapurusto joka nykyään on tunnettu turistikohde ihanien värien ja taiteilijoiden takia. La Bocassa synty myös tango ja se on ihan täynnä tosi romanttisia ravintoloita joissa saa maailman parasta pastaa ja samalla kattoo tanssijoita ja kuunnella ihanaa haitarimusaa :) La Boca on täynnä maalauksia, piirustuksia, patsaita ja outoja tyyppejä, niinku esimerkiks Maradonaks pukeutunu mies jonka kans sai ottaa kuvia, haha! Ainut huono puoli on hinta; kaikki on tosi kallista! Turistikauppoi ei kannatakaan kattoo hirveen sinisilmäsesti ja ostaa vaan pari kivaa juttua, ei hirveetä kasaa pikkuroinaa. La Bocaan kannattaaki mun mielestä mieluummin tulla viettää aikaa eikä shoppailemaan :)

Bocan stadion

Buenos Airesin tunneituimman joukkueen Bocan super iso stadion kävelymatkan päässä La Bocan keskustasta. Suht halvalla sisäänpääsymaksulla pääsee opastetulle kierrokselle katsomoon, pukuhuoneisiin ja otti jotkut kuvia jonkun ison pokaalinki kanssa, tosin lisämaksusta :p kannattaa käydä tsekkaamassa vaikkei futis nii paljon kiinnostaiskaan ihan vaik yleissivistyksen takia, pääseepähän ainaki sanomaan et kävi, haha! Bocan tunnusväreille on muuten hassu selitys; kun niit valittiin, nii päätettiin ottaa sen maan lipun värit, jonka laiva tulee seuraavaks satamaan. Arvatkaa vaan mikä paatti sielt rantautu.. Heja Sverige! Eli Boca otti sit ihanan ruotsin lipun värit ;)

Buenos Airesista löytyy myös eläintarha ja ei ihan kaupungin keskustasta mut suht läheltä toinen viel isompi eläintarha, Temaíken, johon meidän piti mennä, mut päädyttiin vahingossa siihen pienempään eläintarhaan eikä tajuttu ennenku vasta sisällä hahah! Parque de la Costan huvipuisto kannattaa myös käydä tsekkaamassa, varsinki päivän päätteeks järjestettävä ihana vesishow. Siel tosin oli ihan liikaa kummitustaloja mun makuun, en uskaltanu yhteenkään! Meinasin mennä yhteen, jonka nimi oli Infierno (eli Helvetti), mut jonossa näin ku ihmisryhmä tuli sielt ulos valittaen selkäkipua, pidelleen päitään ja muutenki invalidikunnossa, nii siihen se mun rohkeus sitte jäiki :D:

Shoppailumahdollisuudet on LOPUTTOMAT, kauppoja joka kulmassa ja valinnanvaraa riitti. Ite suosittelen ainaki päiväsaikaan shoppailukatua Florida, josta löyty pieniä putiikkeja ja kadut oli täynnä liinoja, joiden päälle oli levitetty ite tehtyjä juttuja, esimerkiks koruja ja mate-kuppeja. Illemmalla kannattaa shoppailla Avenida 9 de Julioon liittyvillä isommilla kaduilla joilta löytyy enemmän merkkivaatteita ja vaikka havaianas-kauppoja. Hintataso on kovempi ku muualla Argentiinassa, paljon kovempi ku esimerkiks Córdobassa, mut silti Suomen hintatasoo alempi. Ite ostin tosi kivan pantterikuvioisen paidan ja siit on tullu yks mun lempivaatteita!

Buenos Aires on täynnä ruokapaikkoja ja suunnilleen kulinaristinen unelma. On kiinalaista, meksikolaista, italialaista ja amerikkalaista sekä esimerkiks Välimeren herkkuja ja tietenki argentiinalaisia ihanuuksia. Kaduilla on myös joka kulmassa pieni hodari- tai lomito-paikka, josta saa halvalla hyvää ja puhdasta murkinaa. Helpommalla ja vähemmällä seikkailunhalullaki syö esimerkiks Mäkkärissä tai Burger Kingissä, joita on jokasella pikkukadullaki :D: yöllä kannattaa pysähtyä just tollaselle snagarille tai esimerkiks ihanaan pizzeriaan, joita on monta ja joista saa maailman parasta pannupizzaa!

Kulttuuria Buenos Airesista tulee myös joka mutkasta ja varsinki öisin huomaa miten täynnä teattereita se kaupunki on; pelkästään yhellä kadunpätkällä oli jo ainaki neljä teatteria, joista yhessä pyöri Chicago, toisessa Oopperan kummitus, kolmannessa Sound of music ja viimesessä Dracula, ja kaikkia niitä mainostettiin jättimäisillä valomainoksilla! Helsingin kansallis- ja kaupunginteatterit ja niiden Saiturin joulut alko näyttää vähän kotikutosilta.. Mielenkiintosilta vaikutti myös tangoteatterit, jotka oli kyl ilmeisesti varattu joillekin pohatoille, koska lippujen hinnat hipo pilviä ja sinne meni vaa ihmisiä hienoissa iltapuvuissa :/

Buenos Airesissa on ns. kiellettyjä barrioita, joissa liikutaan pyssyt tanassa, mut mun mielestä keskustassa ja 9 de Julion lähellä turvallisuus pelitti ihan kivasti. Omaa maalaisjärkeä saa tietenki käyttää eikä vähän oudossakaan tilanteessa jäädä seisomaan hämmentyneen näkösenä, vaan yrittää olla määrätietonen. Ulkomaalasen ei myöskään kannata varsinkaan yöaikaan hölöttää kovaan ääneen omaa kieltään, koska se on sama ku kuuluttais "hei en ole paikallinen ja olen tyhmä idiootti joka en tiedä mitään ryöstäkää mut".. :S ja rahoja ei myöskään kannata kauheesti esitellä, nostaessa setelit lompsaan ja lompsa taskuun ennen pankista poistumista. Julkinen liikenne on suunnilleen ihan yhtä turvallinen yöaikaan, takseja taas kannattaa vähän varoa, varsinki jos liikkuu yksin. Mut mulla ei tosiaan ollu mitään ongelmaa :)


Majoitusmahdollisuuksia on ihan super paljon, voi valita hotellin, hostellin, ettiä paikallista yösijaa netissä tai laittaa teltta pystyyn jolleki leirintäalueelle (tosin sillon joutuu tosi kauas keskustasta). Ite olin semmosessa hostellissa ku Lime House, joka on tosi hyvällä paikalla 9 de Julion varrella, nakkikioskin vieressä ja parin sadan metrin päässä obeliskista. Lime Housessa oli mun mielestä ehkä reilut 10 huonetta joihin mahtu eri määrä ihmisiä, käytävä keittiöön ja ruokailutilaan, ja käytävän varressa suihkutilat ja vessat, jossa oli kuus pientä huonetta, joissa oli suihku ja vessa. Lisäks oli viihdehuone ja tietokoneita. Katolle pääs myös viettämään aikaa ja joka aamu oli ihana aamiainen. Mä oli kuuden sängyn huoneessa, jossa oli lukolliset kaapit arvotavaroille. Lime House oli mun mielest tosi kiva, paljon nuoria ihmisiä ja kansainvälinen meininki :) paras hetki oli ku yhtenä iltana tilattiin Maxin kanssa kaks litran olutpulloa ja mentiin katolle.. Oli tosi lämmin ja tuuli vähän, mulla oli vaan ihana kesämekko (<3), 9 de Julion valot loisti kirkkaina ja valkonen obeliski heijastu valkosena yötaivaalle.. I left my heart in Buenos Aires :)

Täs oli nyt tämmönen, mielipiteitä pliis! Jos tykkäsitte nii laittelen toista tulemaan vaik Iguazun putouksilta :)

lauantai 24. syyskuuta 2011

Ikävä iskee

Vaikka kaikki on sinänsä super hyvin ja Maxi on tääl ja kaikkee, nii joskus iskee vaan ihan kauhee ikävä. Nyt Argentiinas alkaa just kevät ja koht kesäloma ja on tosi inhottava fiilis ku kaikki kaverit kulkee jo biksut päällä ja lilluu uima-altaissa ja tänne tulee syksy ja koulu painaa päälle! En tykkää yhtään :(

Lisäks on jotenki inhottava fiilis olla Helsingissä, kaikki on nii erilaista.. En voi kuvitella miltä tuntuis jos asuisin jossain maalla, se ois jo LIIAN erilaista Córdoban 2 miljoonan asukkaan meininkiin verrattuna :/ musta tuntuu et jos oisin ollu vaihtarina jossain Euroopan maassa, nii tää ei ois näin vaikeeta koska kulttuuriero ois paljon pienempi ja muutenki vaihtomaa ois paljon lähempänä. Mun koulussa on yks tyttö joka oli viime vuonna vaihtarina Briteissä ja se kerto just miten se oli toissaviikonloppuna käyny siel halpalennolla, nähny hostperhettä ja vaihtarikaupungin.. Mä en voi kuvitella et pääsisin tolleen vaan yhtäkkii takas Córdobaan, sinne on 35 tunnin matkustus! 

JA sitä vielä et 11-12 vaihtareiden blogien lukeminen EI AUTA YHTÄÄN mut en vaa voi olla lukematta hehe. Oon kauheen kade ja sanon vaa kaikille et nauttikaa ihan oikeesti ku se kestää loppujen lopuks nii vähän aikaa :(






sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Maxilife !

Anteeks kauheesti etten oo kirjottanu tai päivittäny mitään, on ollu nii hirvee kiire eikä missään välis saumaa kirjotella! Mut nyt yritän laittaa kuulumiset silleen nopsassa ja kivassa paketissa :)

Maxi on siis ollu onnellisesti Suomessa nyt jo reilun kuukauden (herranjumala miten aika menee nopeesti!) ja kaikki on menny ihan super hyvin! Maanantaina 8.8. olin ihan kauhuissani koko päivän ja sitku koko perhe tuli hakemaan mut kesätöistä tuntii aikasemmin ku mitä yleensä pääsisin olo oli ihan epätodellinen.. Kentällä oltiin pikkusiskon kanssa molemmat ihan sydänkohtauksen partaalla ja ku Maxi vihdoin ilmesty sermin takaa työntäen matkalaukkukärryjään meinasin oikeesti pyörtyy.. :D en osannu sanoo mitään, halattiin vaa tosi pitkään ja kesti oikeesti kauan ennenku sain puhekykyni takasin, tais olla vast puolmatkassa kotiin! 


Ekat päivät meni ihan totutellessa, käytiin lähinnä kävelemässä mun koiran kanssa ja näytin sille vähän Jollasta. Meidän koiran reaktiosta voisin itse asias kertoo vähän enemmänki, se on niin söpö! Leevi on siis sheltti ja tosi laumakoira jonka on pakko paimentaa sen lauman jäseniä jatkuvasti ja jännitettiin vähän et miten se suhtautuu Maxiin koska sehän on ns. uus lauman jäsen. No, se sekos ihan kokonaan eikä jättäny Maxia rauhaan hetkekskään ekoina päivinä, ja vieläki tulee Maxin luo aina häntä heiluen ja tottelee sitä, vaik se on yleensä ärsyttävän tottelematon :D tosin se rupes vähän mustasukkaseks jossain vaiheessa ja alko repii Maxin farkunlahkeita jos se halas mua tai jotain.. Mut onneks se on nyt tottunu jo tosi hyvin :) 

Käytiin kuitenki keskiviikkon jo mun parhaan kaverin Noomin luona ja se oli tehny ihanan suklaajuustokakun Maxin tulon ja sen poikaystävän Ronin synttäreiden kunniaks! Se oli ihan super hyvää ja Maxiki tykkäs, vaik se ei yleensä syö mitään makeeta :) istuttiin siel monta tuntia, väkerrettiin rubikinkuutioita ja opeteltiin korttitemppuja.






Viikonloppuna tehtiin ihania tacoja argentiinalaisittain, nam! Käytiin myös kattomassa mun pikkusiskon ratsastusta ja sen jälkeen Heurekassa, josta Maxi tykkäs tosi paljon. Siel oli sellanen dinosaurusnäyttely jos oli liikkuvia robotteja ja Maxi meinas seota koska se on ihan dinohullu, haha! Tutustuttiin myös muihin Suomessa asuviin latinoihin ja mentiin yhen argentiinalaisen kotiin syömään empanadaseja, ja pakko myöntää et se oli kyl oudoin juttu vähään aikaan.. Mul oli siel ihan argentiinafiilikset; juotiin matea, syötiin empanadaseja, kaikki oli latinoja ja puhu espanjaa, mut heti ku katto ulos nii siel näky vaan pilvinen mansku ja K-kauppoja..? :D



Maxi on sopeutunu mun mielestä ihan super super hyvin, paremmin ku osasin oottaa! Mietin paljon sitä ku ite saavuin Argentiinaan ja mul ei ollu ihan näin helppoo.. Mut toisaalta Maxi tuntee mut jo ja ties mihin on tulossa, mul taas ei ollu mitään hajuu minkälaiseen perheeseen meen tai millanen maa mua odottaa. Maxi oottaa tosi paljon lunta, eli toivottavasti tulee hyvä talvi! Mustaki on ihan kivaa et tulee syksy ja sit talvi, oon vähän kaivannu suomalaista joulua :p

Toisaalta mun on pakko myöntää, et mul on ihan hirvee ikävä Argentiinaa. Itkettää ja välil tuntuu etten oikeesti kestä, et haluun vaan takas. Kaipaan tosi paljon latinoelämäntyyliä, lämpöä ja muutenki sitä ilosuutta ja avoimuutta mikä Argentiinas oli jokapäiväistä. Suomalaiset ahdistaa mua ja turhaudun ihan jatkuvasti kaikkiin hakkaraisiin ja timo soineihin ja niitä kannattaviin idiootteihin. Jumitan välil tosi kauan kattomassa kuvia Argentiinasta ja meidän Uruguay-Brasilia -reissulta tai luen uusien argentiinavaihtarien blogeja tippa linssissä.. On vaan niin ikävä.







Toisaalta taas on ihanaa et Maxi on täällä. En tiiä miten pärjäisin jos se ei ois tullu, tulisin varmaa hulluks! Suomi on niin nätti maa ja mul ois niin hitsisti näytettävää, ootan ihan hirmuna et tulis joululoma ja lähettäis uudeks vuodeks Lappiin hiihtämään! Lupaan muuten päivitellä nyt vähän useemmin, tääki oli vaan tällänen kuvapainotteinen pikapostaus :S adios y hasta pronto!