Answers!

Nyt tulee sit vastauksia näihin kysymyksiin! Ne jotkut oli hirveen vaikeita mut yritin vastata mahollisimman järkevästi :D toivottavasti näist on jotain apuu! 

1. "Hmmmm mua pelottaa eniten Suomeen palaaminen, joten oliko hirveetä tulla takasin tänne? Ootko jo pystynny sopeutumaan vai tuntuuko vielä että mieli on muualla?"

- No oli se rehellisesti IHAN HIRVEETÄ ja on vieläki :/ tuntuu ihanku toinen puoli ois viel siellä.. Kaipaan ihan kaikkea; niist aikatauluttomist rämisevist busseista kulkukoiriin, ihmisistä nyt puhumattakaan. Hyi ku tää on kamalaaaaaaaaa!  Mut onneks sun ei viel tarvi sitä miettii, nyt vaa nautit sun vuodesta ;)

2. "Sitten yksi hyvin tärkeä, onko Argentiinassa miehet yleisesti ottaen pitkiä vai lyhyitä? :-D"

- Hahahaha, hyvä kysymys! Mä luin ennen omaa lähtööni yhtä blogia, jossa joku tyttö oli Argentiinassa ja tuskasteli niit paikallisia miehiä et ne on niiiiin rumia ja yäk yäk! Alko sillon pelottaa :DD mut kyl siel sit oli niit miehiä ihan joka lähtöön ;) riippuu tietenki vähän siitä alueesta mihin osut, esimerkiks pohjosessa suurin osa on enemmän alkuperäisasukkaiden näkösiä ja niis on vähemmän eurooppalaista verta. Pituudesta sen verran et suurin osa oli sellasta 180-senttistä, mut ne keski-ikäset karvaset ja lihavat 160-senttiset mate-juomaa ryystävät papatki oli kyl ihania :D

3. "Mitä eniten ikävöit Argentiinasta (jos ihmisiä ei lasketa) ja mitä et taas ollenkaan? :)"

- Apua miten vaikee kysymys.. Ehkä mä eniten ikävöin sitä yleistä tunnelmaa ja ihmisten elämänasennetta. Vaikka jotkut oli hirveen köyhiä, niin ne oli ILOSIA ja nautti elämästään eikä angstannu ja viillelly ranteitaan auki niittihousuillaan niinku monet hyvissä oloissa asuvat suomalaisnuoret. Lisäks se neutraalimpi suhtautuminen alkoholiin; sitä juotiin discoissa joissa pääasia oli kuitenki tanssiminen. Tytöt ei hirveesti varsinkaa kokoontunu ryypiskelemään. Jätkäporukat tietenki osti aina kaljaa tölkkikaupalla, mut niidenki tapaamisissa tärkein oli yleensä se _helvetin_tiukka_ja_tärkeä_ pleikkamatsi :D myös se ihana vapaus ja pieni "rikollisuus" jokapäiväses elämässä oli aika kivaa, esimerkiks piraattileffat joka paikassa :D
Jotain mitä en kaipaa ollenkaan.. Hmm. Ehkä se tietty epärehellisyys ja teeskenteleminen tyttöjen keskuudessa. Esimerkiks, jos joku vaihtaa profiilikuvaansa facebookissa, nii kaikille kavereille lähtee viesti "Pliis tykätkää mun profiilikuvast ja kirjottakaa et oon kauniiiis ♥♥♥" :S sit kans se kaikkien asioihin sotkeutuminen ja helposti tietyn maineen saaminen, pitää koko ajan vähän miettiä et kenen kanssa puhuu esim. bileissä ja varsinki seurustelu oli kaikille aina ihan hirvee järkytys, esimerkiks mun ja Maxin suhteen paljastuminen.. :D mut tota teeskentelyä en kaipaa kyl tippaakaan.

4. "Miten hankit viisumin, siis jo tääl suomessa vai vasta argentiinasta? Miust tuntuu kauheen vaikeelta :D"

- Hankin viisumin tääl Suomessa, se oli opiskelijaviisumi joka on vuoden voimas ja siit tuli sellanen lappu mun passiin jos oli mun kaikki tiedot yms. Sen saamises kesti kyl ihan sika kauan (:D) mut kyl se sielt lopulta aina tulee. Ja kannattaa tietty kysyy sun järjestölt jos on jotai epäselvää :)

5. "Paljonko olit opiskellut espanjaa ennen lähtöä? Ja kuinka hyvin puhut sitä nyt? Ja puhuuko paikalliset oikeasti kauheen nopeesti :--D?"

- Mä olin käyny kolme kurssia lukios mut mun keskittyminen tunnilla....... :------D eli aika nollas ne oli. Perusteet osasin just just et osasin sanoo holat ja me llamot ja kysellä kuulumiset. Mut kyl sen sit oppi tosi nopeesti ku sitä kuuli joka päivä ja oli vaan pakko puhuu :D mut nyt oon oppinu koko kielen superhyvin ja suomi ei meinaa sujuu ollenkaa! Sä oot vissiin lähös Espanjaan päin ja voin kyl sanoo et ne puhuu nopeesti :DD Argentiinas on vähän hitaampi ja helpompi tyyli, mut Espanjas ne kälättää nii nopeesti et kuulostaa melkeen vihaselta! Kannattaa kattoo esim. Naapureina Madridissa tai Serranoja nii niist saa jonkunlaisen vaikutelman ;)

6. "jaa sitten vielä että oliko ihmiset luonteeltaan erilaisia kuin Suomessa, ja jos oli, niin miten?"

- Joooooo hirveen erilaisia ja kaipaan niit ihan tosi paljon! Monet oli kauheen avoimia, äänekkäitä ja puheliaita, mut eniten kaipaan sitä läheisyyttä mikä niil oli, kaikki vaan halaili kaikkia ja anto pusuja ja vaik mitä.. Ihan yhtäkkii koulussa saatto joku hypätä niskaan tai tulla takaapäin laittaa kädet silmille ja arvuuttelee et "kuka mä oon kuka mä oon" :D ne oli IHANIA! Tosin vttunaamojaki löyty aina, mut yleisesti ottaen ihmiset oli ihania! Rehellisesti, tääl Suomessa mua masentaa nyt kaikkein eniten just ihmiset :/

7. "Mikä oli paras / mieleenpainuvin hetki tai muisto Argentiinasta.. jos sellasta edes voi eritellä.. ? :)"

- Aaaaaa voi vitsit mikä kysymys! Näit on vaikee valita.. No, eka matka minkä tein (Maxin kanssa Capilla del Monteen vuorille) oli kyl ihana. Oli vaan niin jännää kerätä risuja keskel vuoristoo kännynkänvalossa ja yrittää sytyttää tulta ja paistaa hodareita.. Ja varsinki vikana yönä ku kiivettiin yhen vuoren päälle jost nähtiin koko kaupunki pelkkänä valomerenä oli ihanaaihanaaihanaa :) sit kans toinen oli yks ihana päivä koulussa, oisko ollu joskus lokakuussa, ku istuin kahen pojan kanssa koko päivän (mun kaks parasta kaveria) ja naurettiin ihan hulluna koko päivä :D jaaaaaa sit kaikki illat ku pelattiin pleikalla Crashia pikkuveli Nicon kaa ja ku se meni nukkumaa nii jatkettiin Maxin kavereiden kaa.. JA ehdottomasti ku mentiin käymään Tierra Santa -teemapuistossa Buenos Airesissa.. Aii näit on ihan hirveesti!

8. "Oliko vaikeampi sopeutua Argentiinaan kun takas suomeen, vaikka et oo täällä viel kauan ollu : > ?"

- EI. Tää on ehdoton ei :D en meinaa MILLÄÄN sopeutua takas Suomeen, ainut paikka minne tekee mieli mennä on Helsinki-Vantaan lentokenttä :/ Argentiinaan oli loppujen lopuks aika helppoa, tai ainaki siit elämästä nauttiminen. Suomi ei innosta ollenkaan :(

9. "Tuliko kaikki oikeesti heti juttelemaan sulle tyyliin koulussa, ettet ollut mikään seinäruusu jonka piti itse änkeytyä johonkin porukkaan ja saada porukka huomaamaan että sä oot saapunu.. Oisko tällänen tilanne edes mahdollinen?"

- Hahah, ei todellakaan :D eka koulupäivä meni ainaki mulla niin, et oppilaat möykkäs ku apinat ennenku astuin luokkaan, mutku olin siellä, nii kaikki hiljeni ja tuijotti mua. Pääsin paikalleni ja aaaaa hirvee ihmislauma saarto mut ja kyseli ja huuteli ja koski hiuksiin ja melkeen tökki silmiä ku ne oli niin nätin väriset kuulemma :DD ja kunhan ite jaksat niitä ja yrität vastailla tai ainaki hymyillä niille nii ne kaikki rakastaa sua :>

10. "Toinen kysymys olis sitten perheeseen sopeutumisesta. Oliko se alussa tosi haastavaa? Tyyliin pelotti mennä suihkuun, olit koko ajan vähän varuillas? Vai sopeuduitko heti ja olit ihan kuin omassa kodissas?"

- Mulla oli siitä kämänen tilanne et perhe piti vaihtaa siin tammikuussa, mut sinä aikana ku olin siinä perheessä nii olin kyllä ku kotonani :D alussa ehkä eka viikko oli vähän totuttelua, mut kyl mä ainaki sen jälkeen jo sopeuduin ihan kivasti. Suihkuun menemisessä pelotti eniten et siel lattial on taas kuollut torakka D:: ja jääkaapille uskalsin mennä ihan normaalisti, se tuntuu olevan kaikille vaihtareille tosi tärkeetä haha! Ja muistan ku aina pöllittiin keksipurkki pikkusisarusten kaa ja syötiin kaikki paitsi ne pahat keksit jois ei ollu täytettä ja heti ku kuulu et joku tulee alakertaan nii kiikutettiin purkki paniikissa takas köksään ja juostiin pois ja kuunneltiin ihan repeemispisteessä ku joku raivos keittiös et "KUKA IDIOOTTI ON VETÄNY KAIKKI NÄÄ SAAMARIN KEKSIT????" :DD

11. "Kolmas kysymys ois että mitä pitää tietää Argentiinasta?? mihin kantsii varautua ennenkuin lähtee? Kerro mitä mieleen tulee :)"

- Jaa-a.. No ainaki siihen et kaikki vetää matea, eli sitä yrttijuomaa :D jos se on pahaa, ei tarvi juoda ees kohteliaisuuden vuoks, ei ne siitä suutu. Sit ruoka tulee olemaan tosi hyvää (♥) ja lihapainotteista ja ruokailun tärkein osuus on yleensä se syömisen jälkeen istuminen ja jutteleminen. Avoimuus ja sosiaalisuus on arvostettu juttu, mut kaikkee ei tarvi kertoo. Jos joku utelee sult jotain mitä et haluu kertoo, nii sano vaan ettet haluu kertoo eikä se kuulu sille kysyjälle :D oikeesti ne voi olla välil ärsyttäviä ton kaa mut kandee vaan kysyy vaik jotain takasin mieluummin ku vastata (juorut ♥♥♥). Jos meet Córdoban alueelle tai etelämmäks/lännemmäks nii kannattaa varata tarpeeks lämmintä vaatetta koska talvella on ihan oikeesti viileetä. Ei ehk kylmää, mut viileetä. Lisäks sisällä on lähes aina kylmä lämmitysten puutteen takii, eli kandee ottaa sukat esim just nukkumista varten. Välil kans sataa tosi paljon ja putkeen, ja sillon usein tiet alkaa tulvimaan ihan järkyttävästi ja julkinen liikenne pysähtyy. Eli jos kouluaamuna heräät sateeseen nii kannattaa yleensä vaan laittaa pää takas tyynyyn, et tuu pääsemään kouluun ennen puolta päivää :D koulupuvut on tärkeitä ja rehtorit rakastaa viilata pilkkua sen suhteen, eli mustat kengät/lenkkarit kannattaa hankkia etukäteen koska ne kuuluu aika monen koulun pukuun. Miehet on sikoja, AIVAN SATAVARMASTI tulee huuteluja kadulla ja joku yrittää hipelöitä hameenhelmaa discossa, mut kandee muistaa et ei ne pahalla, oikeesti :D jos esim discossa joku koskee sun hiuksiin etkä tykkää siitä, nii sanot vaan et joo ei häivy ja lähet pois, ei ne siit suutu. Sit tein mun blogiin ennen vaihtovuotta sellasen postauksen jos esittelin kaikki Argentiinan provinssit (http://sorsargentina.blogspot.com/2010/07/20-dias-mas-y-las-provincias-de.html) joka ois varmaan ihan hyvä lukee :>

Ja viel lopuks haluun sanoo kaikille vaihtoon lähteville et OON PIRUN KATEELLINEN TEILLE KAIKILLE DDD:: teil on kaikki kiva edessä ja mul se on jo takana äääääääääääää! Mut nauttikaa ja nauttikaa ja no nauttikaa, siit tulee oikeesti ihanaa! :)

¡Viva Latinoamérica!

No se donde empezar, tengo tantas cosas para decirte. Me acuerdo cuando recien llegé a Argentina y no sabia nada de nada, solo unas palabras en español y el nombre de la presidente. Tampoco sabia nada de la familia que me estaba esperando, ni de la nueva vida que estaba a punto de empezar. No podia imaginar todas las cosas que me diste y enseñaste. Todas las memorias con que quedé.

Empezé mi año en Cuesta Blanca, despues de mas o menos 30 horas de viaje. Me acuerdo el frío que hacia, comparado al verano finlandes, jaja! Pero no me importaba, porque todo era hermoso. Me acuerdo cuando vi las sierras de Córdoba la primera vez, me hicieron sentir increíble. Montañas que llenaron todo el horizonte juntos con el atardecer más lindo que nunca vi en mi vida.. Mirando a las sierras me senti, que de verdad estaba en el otro del mundo.

Los primeros días en la familia.. Ni me los acuerdo, jaja. Solo me acuerdo cuando fuimos al centro con Maxi y su mamá, y ella se fue a algun lado mientras pedimos el almuerzo con Maxi. Hablamos tanto tanto tanto, de todo! Me senti muy libre, muy natural con el, no estaba nerviosa para nada. Nos reimos muchisimo y fuimos a pasear un poquito. Visitamos a unas iglesias que eran hermosisimas y fuimos a una tienda de Marisa (la mamá) donde mucha gente me estaba hablando y no entendi un carajo, jaja! Me acuerdo que Maxi se reio y yo le pregunté porque, y me dijo que una mujer le dijo que nosotros podriamos hacer una linda pareja. Yo me reí tambien, el supongo que era mi hermano, pero no saben que feliz que me hizo el comentario, jajaj ;)

Hize dos viajes; uno a La Cumbre con Marisa, Nico, Andre y Maxi, y otro a Capilla del Monte con Maxi solo. La Cumbre fue hermoso y nos divertimos mucho, especialmente en El Pungo que era un pub/restaurante donde todos empezaron a pensar que yo y Maxi teniamos algo.. Ajaja! Fue muy gracioso y gastamos muchisima plata por alcohol, más que nunca!

En Capilla del Monte viajé con Maxi y fue una experiencia hermosa. Era una ciudad chiquitita cerca de un cerro, Uritorco, que era muy famosa por sus UFOs. Todos viajaron alla para ver algo raro y misterioso. Nosotros estuvimos en un camping, lejos de la ciudad, más cerca de Uritorco. Nos estuvimos cagando de frio todas las noches pero no importaba, nos divertimos muchisimo! Me acuerdo cuando la última noche subimos a un cerro más chico donde habia una cruz y vimos todas las luces de la ciudad.. Me acuerdo el viento muy fuerte, pero no tan fuerte que el amor que senti por ese país y por el hombre al lado mio.

Me fui a Patagonia con los otros estudiantes de intercambio. Fueron las dos semanas más increibles de mi vida, descubriendo las maravillas del sur de Argentina con mis amigos. Conocimos glaciar Perito Moreno, Cabo dos Bahías con sus pingüinos, las ballenas de Puerto Madryn, El Fin del Mundo en Ushuaia y mucho, mucho más.. En estas dos semanas tambien extrañé a Córdoba, a mi colegio, hablé mucho sueco, dormi muy mal al lado de un noruego y caminé en el graciar con una tormenta de nieve. Pasaron muchisimas cosas felices y tristes, pero al final me encanto el viaje, fue hermoso.

Pasé una navidad hermosa con toda la familia, en una pileta! Hacia mucho calor, tenia mi vestido de flores y me metí al agua fría a las 12 de la noche, las estrellas cuidandome deste el cielo. Sacamos unas fotos y nos cagamos de risa, fue increíble. Muy diferente que la navidad finlandesa, pero no peor, no mejor. Solo muy muy diferente.
Despues de la navidad viajé con Maxi a Villa Alpina, un pueblo chiquitito en el medio de las sierras. Caminamos un monton en el medio del bosque, nos perdimos, encontramos una casa de campo y gente, hicimos dedo, dormimos con animales y nos tiramos en el medio del calle para parar un camion. Despues de todo esto llegemos a Villa Alpina, donde estuvimos unos días al lado del río. Fue increíble, como rompemos nuestros culos viajando alla, al medio de nada, y que tuvimos? Unos días de lluvia! Jajaja.. Bueno, no era gracioso :S despues pasamos el año nuevo en Villa General Belgrano en un hotel, comimos comida CARA pero RIQUISIMA, tomamos champagne y estuvimos muy, muy felices juntos.

Yo fue de la familia. Despues de siete meses. Algo no funcionaba. Habian muchas cosas que estaban mal en esa familia, pero no las quiero discutir aca, no es algo que puedo hacer yo. Solo era que no podia estar más alla, me hicieron mucho daño, me lastimaron. Yo me fui y tambien se fue Maxi y todavia no volvió, esta viviendo con su tía. Pero todo el proceso era muy duro y me hizo sentir horrible, como una idiota, sentí que fallé. Fui a una nueva casa donde tenia mamá y dos hermanas de intercambio; una de EEUU y otra de Suiza. Pero las cosas no fueron bien y despues de mucho lío salí de la organizacion y me quedé sola al país. En ese tiempo tenia primera vez la idea de viajar a Brasil y conocer a Rio de Janeiro.

El viaje a Brasil fue lo más hermoso de mi vida entera. Viajemos haciendo dedo, desde Buenos Aires hasta Rio de Janeiro y Las Cataratas de Iguazú, por toda la costa de Uruguay y Brasil. Fue increíble! Ví muchas cosas, conocí muchos lugares, me encontré con mucha gente nueva, y de verdad que me encantó. Buenos Aires era una ciudad mágica, con bailarinas de tango en las calles y Maradona caminando en La Boca, y Rio de Janeiro era una ciudad de alegría, de pobreca, de sol, de mar, de hombres negros y muculosos y de samba. No puedo decidir cual prefiero, los dos eran hermosos. Tambien conocí lugares como Angra dos Reis, Camboriu y Punta del Diablo que fueron tan preriocos que nunca me imaginé que algun día voy a estar en un lugar asi! En Las Cataratas me acuerdo la última noche, estaba muy triste, nunca queria volver.

El último mes en Córdoba se pasó volando. Un día tenia todavia 29 días, el otro me quedaron 3. Me sentí horrible y eso sentimiento todavia tengo. Como 10 meses poden pasar tan pero TAN rapido? No tiene ningun sentido! Los días se fueron, se borraron de mi agenda, simplemente desaparecieron. Yo traté de disfrutar todo, pero los últimos días estaban llenos de tanta tristeza que era muy muy dificil. Vino mi cumple, lo pasé de 10 con mis amigos y disfruté de la noche, pero por dios todo se fue demasiado rapido! En un ratito ya estaba en el aeropuerto de Córdoba, paranda al frente de Maxi, mirandolo a sus ojos. No necesitamos palabras, pudimos leer los ojos; el los de mi, y yo suyos. Nos besamos, nos abrazamos bien fuerte, despues le dí mi espalda y caminé. Mostré mis tickets al guardia que me dejó pasar. Esa fue la última vez que vi el amor de mi vida hasta ahora. Y todavia quedan 66 días para verlo de vuelta.

Quiero decir gracias a tanta qente que no se con quien empezar! Mi curso; fueron el curso más hermoso de todo el mundo, los amo con todo mi corazón! Aguus, Ceeci, Lulu, Sofi, Mel, Dani, las dos Camis, todas las Flores, Nani, Ro, Maai, Anita, Jimmy, Guille, Matute y todos otros; GRACIAS POR EXISTIR, POR ENSEÑARME TANTAS COSAS Y POR PASAR POR MI CAMINO PARA QUE LOS CONOCÍ.

Mi familia; no tengo una relación simple con ustedes, es muy complicada obvio. Pero viví en su casa muchos meses, los conocí y conocí su manera de vivir. Me mostraron como estan las cosas en Argentina y me enseñaron una cultura nueva, y los doy gracias por esto. Mel, sos una gran persona y te adoro, siempre vas a estar en mi corazón. Macu, mi relacíon con vos es muy complicada pero estoy feliz que te conocí y despues de todo te quiero mucho tambien. Nico, sos un maestro y un chico hermoso, ya te extraño muchisimo. Andre, sos una chica muy viva y a veces gritas demasiado, pero no importa porque tambien tenes un buen corazón y te quiero mucho. Marisa, no nos conocimos mucho durante del año, siempre fuimos un poco alejados, pero te deseo lo mejor con tu vida.

Los otros hermanos; son personas hermosos, me enseñaron muchas cosas y me hicieron reír un monton de veces! Los quiero muchisimo a todos, siempre estan en mi corazón.

La tía Dani y su familia; gracias por todo. Se preocuparon mucho por mi y por Maxi, y no se que hacer para mostrarlos cuanto me importaba todo lo que hicieron. Siempre estaban muy muy muy buenos conmigo y los quiero decir GRACIAS por todo, los quiero muchisimo! Y a Pipo y a Luli tambien, jajaja.

Los amigos de Maxi; son unos locos! Bueno pero creo que Maxi necesita amigos así porque el tambien esta un poco ding ding de su cabeza, jajaja. Esteban, Juan Cruz, Emi Scavuzzo; son una banda loca pero me encantan! Son todos hermosos y los voy a extrañar mucho! Emi Martin; el paaaaaaadrino! Jajajajja, sos un amor! Siempre te deseo lo mejor, te quiero mucho y mi papa segura que te voy a estar esperando en el sauna cuando venis, ajjaja!

Los otros estudiantes de STS; ohhhh por dios, que puedo decir de ustedes! Eramos 9 contra 50 alemanes y yo creo que los ganamos 100-0, jajajaja! La primera semana en Argentina fue la mejor por ustedes, como nos divertimos! Tambien el viaje a Patagonia era hermoso, solo espero que todos habrian ido esa vez :/ Maria Thuree, Thomas, Chris, Leonie, Wille, Anna, Maria Anwar, Cerdic y Märit, no puedo estar más feliz que los conocí y que pasé muchos momentos hermosos con ustedes! Los quiero muchisimo y siempre van a estar en mi corazón. Vamos hermanos!

Marta, Teli, Alessa, Maricruz, Carolyn; no puedo decir demasiados gracias para la hermosa Marta y la loquita Teliquienes me tomaron a su casa y me hicieron sentir tan bien! Fueron re buenas y las extraño muchisimo! Y definitivamente van a recibir invitaciones para mi casamiento, jajaja. Alessa, Maricruz y Carolyn, ustedes fueron hermanas hermosas, son muy personas muy buenas y las quiero muchomuchomucho!

Y al final, Maxi; que te puedo decir? Me cambiaste la vida. Fuiste algo que OBVIO no esperaba, pero que quisé con todo mi corazón. El tiempo que tengo que estar alejada de vos ahora va a ser lo más dificil de mi vida, pero lo banco, porque se que despues de estos meses vas a estar conmigo para SIEMPRE. Me vales oro mi amor, sos kulta vauva ihana pulpo boludo y te amo muchisimo! Venite ya, porfavor .

¡¡GRACIAS ARGENTINA, VIVA LATINOAMÉRICA!!

AHDISTAA

Ahdistaa, ahdistaa, ahdistaa. Oksettaa ja ahdistaa. Ja pelottaa. Neljä päivää jäljellä. Antakaa ees viikko lisäaikaa!

FELIZ NAVIDAD / MERRY XMAS / HYVÄÄ JOULUA / GUD JUL

♥ MI FAMILIA ♥ eli siis esittely mun perheestä!

Aattelin nyt tehä postauksen mun perheestä, ku sitä on jo pariin otteeseen toivottu :b eli siis mun perheeseen kuuluu kuus henkilöä mun lisäks; mami, kaks veljee ja kolme siskoo, sekä tajuttoman rasittava kissa :D asutaan Córdoba cityn pohjoisosassa, naapurustossa nimeltä Cerro, suht isossa valkosessa talossa, johon kuuluu neljä makuuhuonetta, kaks olkkaria, keittiö, kolme kylppäriä, eteinen ja oma piha. Cerro on hirmu kiva ja turvallinen naapurusto, ja tos ihan kulman takana on kaks isoo kauppakeskusta ja Hartwall-areenatyyppinen tapahtumakeskus.. Mut asiaan; mi familia!

Mama: Marisa Beiro, 40v

Mami on tosiaan tosi nuori ja hirmu menevä persoona :b yläkerta on aikalailla sen reviiriä, ja siel se viettää kaikki illat kattomassa tv:tä kavereidensa kanssa.. Ei mikään perusmamma, mut ihailen sitä silti tosi paljon, koska se on yks harvoista eloonjääneistä vuoden -99 lento-onnettomuudessa, joka oli Argentiinan historian pahin. Onnettomuudessa sen kehon toinen puoli palo ihan kokonaan ja se joutu olemaan vuoden sairaalassa Buenos Airesissa.. Sen jälkeen se oli kaikissa talk show:ssa ja ties missä, koska siit onnettomuudesta ei tosiaan selvinny ku muutama ihminen vaan. Ihan järjettömän pelottavaa.. Mut ihailen mamia ihan hirveesti ton takia, ei kuka tahansa ois selvinny tollasesta :o

Mama on aika äänekäs ihminen :D se puhuu ja nauraa hirmu kovalla äänellä ja huutaa aika usein ihan kaikille.. Paitsi tietenkään mulle :b se on oikeesti tummatukkanen/silmänen, mut se värjäyttää tukkaansa jatkuvasti vaaleeks ja käyttää sinisiä piilareita joka päivä, mikä on musta vähän tyhmää, koska se on hirveen nätti ilman niitä :/ mami oli myös Miss Córdoba joskus muutama kymmenen vuotta sitten! Sil on oma kauppaketju, Naranja Limon, ja kolme kauppaa Córdoban keskustassa. Naranja Limon myy vaatteita, laukkuja ja koruja, ja oon iteki saanu ilmaseks ihanan laukun ja paljon koruja ;) joista kauneimman Maxi tietenki rikko (>______>;), saa kyl ostaa mulle uuden.. Mama kiertelee päivin sen kaupoissa kattomassa et kaikki on ok ja tulee kotiin siin kahen-kolmen maissa. 

Ei mikään perusmamma niinku sanoin, mut miten noin vaikeiden kokemusten jälkeen voiskaan enää olla perusmamma :)

Hermano/novio (:DDDD) : Maximiliano Fernández, 20v

Maxi on siis tän perheen esikoinen, 20v ja työskentelee kirjastossa. Se on sellanen maailmaihminen, kiinnostunu kaikista maista ja kaikista kulttuureista, haluu matkustella, nukkua taivasalla Tiibetissä ja juoda tequilaa Tijuanassa :D sil on vähän sellanen 20v keski-iän kriisi, eli se aattelee, et se on nuori vaan kerran elämässään ja jos se meinaa toteuttaa unelmansa ja nähä maailmaa, nii se pitää tehä nyt, koska kohtahan se on jo kolmekymppinen :DD

Ihmisenä se on hirveen kiltti, ja koska mami oli siinä onnettomuudessa ja joutu olemaan vuoden sairaalassa sen jälkeen, 9-vuotias Maxi joutu pitämään huolta perheestä ja nuoremmista sisaruksistaan, ja sen takia se oppi tosi vastuuntuntoseks ihan pienestä pitäen. Sen jälkeen, ku mamalla on ollu niin paljon henkisiä ongelmia onnettomuuden takia, se on yrittäny olla kuin isä kahelle nuorimmalle sisarukselle, Nicolle ja Andrelle. Eli ei oo ollu mikään helpoin lapsuus tälläkään kaverilla :/ ja Maxilla, Melulla ja Maculla on siis eri isä ku Nicolla ja Andrella.

Musta tuntuu et silmäpuoli syvänmeren kalaki huomais, et Maxi on ihan tyrmäävän hyvännäkönen :D ja kylhän se on sen iteki huomannu, ja voitte vaan arvata et tytöt tykkää.. Niit oikeesti pitää välillä väkisin hätistellä pois :DD muistan vielki miten ekoissa bileissä joissa tääl olin, yks tyttö tunki koko ajan Maxin liiveihin, istu sen syliin ainaku se istu ja ulkonaki tunki sen takin sisään.. Ja Maxi tosiaan iteki tietää miltä näyttää, ja voin rehellisesti sanoo etten oo tavannu ihmistä joka rakastais itteään yhtä paljon ku Maxi :D mut  siis hyvällä tavalla vaan! Esimerkiks se harrasti ennen nyrkkeilyä ja oli niin hyvä, et sen valmentaja halus et se menee ottelemaan ihan oikeisiin matseihin. No, Maxi ei halunnu koska pelkäs ihanan pärstänsä puolesta ja lopetti koko nyrkkeilyn :DD

Maxi on kans hirmu huolehtivainen ihminen.. Esimerkiks, toissapäivänä taas vaihteeks sairastuin ja eilen olin ihan jäätävässä kuumeessa ja nukuin koko päivän Maxin sängyssä (olin sen koneella ja nukahin sinne sitte XDDD). Eilen oli mielettömän kylmä ilma, n. 6 astetta lämmintä, kova tuuli ja aikamoinen myrsky, ja siit huolimatta Maxi meni ulos ja tuli takas farmacian kassin kanssa, jossa oli mulle lääkkeitä ja kaks "dos corazones"-suklaasydänpakettia. Lisäks se toi mulle ruuan sinne sänkyyn ja etti kolme tuntii kuumemittaria.. Et Maxi on kyl tän perheen huolehtivaisin ihminen :)

Lisäks Maxi on se, joka on ottanu selvää Suomesta ja on kiinnostunu kaikesta mitä kerron Skandinaviasta tai elämästä Euroopassa yleensäkin. Se on opetellu ihan ite englannin ja nyt on hirvee hinku oppia suomea.. Kirsikkana kakun päälle se on fanaattinen Lordi-fani! Mun ekoina viikkoina täs perhees ei muuta soitettukaan ku Would you love a monsterman:ia :D

Hermana: Melody Fernández, 17v

Mel on siis mun ikänen, mut se on samalla luokka-astella kaks vuotta nuorempien kanssa, koska se on jääny luokalle kahesti, ja se ehk kertoo sen persoonasta kaiken olennaisen; se on tosi huoleton, mukavuudenhalunen ja haluu aina pitää hauskaa :D sil on ihan hirveesti kavereita (fb:ssä taitaa olla 1600 tai jotain vastaavaa) ja se on sellanen tyyppi josta on vaikee olla tykkäämättä, koska se on nätti, aina ilonen ja kauheen puhelias.

Mel on tän talon toinen ihminen, joka osaa enkkua, mut se puhuu mun kaa vaan espanjaa, koska en kuulemma muuten opi sitä ikinä :b eli Maxi on ainut joka puhuu mulle enkkua, koska sille tulee nii höntti fiilis ku mulle pitää puhuu niin hitaasti et tajuun mitään :D Mel jaksaa kuitenki aina selittää mulle ja järjestää lauseita eri järjestyksiin kunnes ymmärrän ees suurinpiirtein mitä se ajaa takaa, ja oon hirmu kiitollinen siitä..

Mel rakastaa bilettämistä ja alottaa viikonlopun suunnittelemisen jo maanantaina :D discossa se ei sit pysy paikoillaan hetkeekään, koska tuntee puolet paikan porukasta ja sen pitää käydä juttelemassa kaikkien kanssa.. Sen kautta oonki tutustunu hirveen moniin ihmisiin :b

Melun luonne aiheuttaa kans aika usein ongelmia, koska se ei jaksa stressata kokeista tai koulusta yleensäkään ja tuhlaa rahaa vähän mihin sattuu, eikä mama oikeen tykkää.. Lisäks Melun ylipaino aiheuttaa päänvaivaa, tosin kaikille muille paitsi sille itelleen :D se on ihan hirmu ihana ihminen, ottaa aina chillisti!

Melulla on pakkomielle argentiinalaisen Casi Angeles tv-ohjelman näyttelijään Nico Rieraan ja sen sängyn viereinen seinä on muurattu umpeen sen miehen kuvilla :D musta tuntuu et se menis vaik naimisiin sen kanssa jos vois.. Mulla sen sijaan menee kohta hermo Nicon pärstään tai Casi Angelesiin yleensäkin, koska Melun lisäks Andre on sen suurkuluttaja ja Casi Angelesin lauluja saa kuulla joka päivä ihan liian monta kertaa :/ mut mennään lokakuussa kattomaan Casi Angelesin show:ta tohon Orfeo-nimiseen tapahtumakeskukseen tos kulman takana, ja voin vaan kuvitella millasen kohtauksen Mel saa ku näkee Nicon lavalla.. :D

Mel ja Maxi on mulle läheisimmät ihmiset ainaki täl hetkellä, en tiiä miten pärjäisin ilman niitä! Tulee iha hirvee ikävä Melua sitte ku lähen takas Suomeen, te voy a extrañar muchisimo mi hermana mas linda♥

Hermanita: Macarena Fernández, 14v

Macu on aina ja jatkuvasti menossa. Siis jos Mel menee viettämään siestaa (eli siis nukkumaan päikkäreitä) koulun jälkeen, nii Macu lähtee ulos kavereiden kanssa, ja jos äiti kieltää, nii vähintään roikkuu fb:ssä sosialisoimassa sit koko loppupäivän :D tääl ei sen kavereita hirveesti käy, vaan sen poikaystävä Jordan (jota Maxi vihaa sydämensä pohjasta (enkä mäkään kyl mikään sen suurin fani oo)) jonka kanssa ne sitte on yhessä facebookissa :b tän takia en Macua hirveesti tunne, ja oon kuullu siitä vaikka minkälaista juttua, negatiivista pääasiassa.. Yleensä sitä, et Macu on sellanen Mean Girls -tyyppinen drama queen. Mut mulle Macu on aina hirmu ystävällinen ja huolehtii mun asioista ja vaikka mitä, et ei mulla ainakaan oo siit mitään pahaa sanottavaa :o

Macu on ihan hirveen äänekäs persoona kans, tää talo tuntuu olevan jakautunu kolmeen ihmiseen jotka huutaa koko ajan, ja kolmeen jotka ei koe tarvetta huutaa koko ajan, ja Macu kuuluu ehdottomasti niihen kolmeen jotka huutaa :b ei tarvi olla ees mikään riita, Macu vaan puhuu ihan normaalistikin kovalla äänellä, ja se on sellanen asia joka siin ainaki mua vähän nyppii D:

Macu on ihan hirmu nätti, mun mielestä ehkä tän perheen nätein ihminen. Sen ei tarvi meikata ollenkaan ja se on silti tyrmäävän kaunis :D i'm soooo jealous! Macu on lisäks ainut joka pitää huolta tosta kissasta, jota Maxi vihaa, josta Mel ja mama ei välitä ollenkaan, ja jota Andre ja Nico rääkkää 24/7.. Pobrecita :D

Hermanito: Nicolas Beiro, 8v

Nico on aika perus 8v pikkupoika; hirveen vilkas, tykkää autoista, pleikkapeleistä ja Spidermanista, ja pelaa jalkapalloa ja korista :D Nicon kanssa tuun ihan hirveen hyvin toimeen, se on aaaaivan ihana! Ekoina viikkoina se oli oikee herrasmies, ainaku halusin istua nii se laitto tuolin mun alle ja kaikkee, mut nyt ku oon ollu tääl koht jo pari kuukautta nii se päinvastoin vie mun tuolin jos haluun istua :D tykkään täst meiningist kyl paljon enemmän ;)

Nicon kanssa ollaan käyty usein plazalla pelaamassa futista ja se seuraaki Maxin kanssa fanaattisesti pelejä tv:stä, varsinki nyt ku on meneillään koriksen mundial. Lisäks aika usein saatan iltapäivisin herätä siestalta siihen, et ikkunan takana rämisee, koska Nico potkii takapihalla yksikseen palloa :D ja akku mun läppäristä on aina loppu koska se haluu aina pelata On the run -autopeliä tällä ku mamin läppärillä se ei toimi..

Nicon elämän suurin rakkaus on tänne kuukaus sitten tullu kissa, joka sil on aina mukana ja jonka perään se pillittää, jos se on menny piiloon. Mut Nico sentään kohtelee sitä viel ihan eläinystävällisyyden rajoissa, toisin ku Andrea :/ mut että jos kissalle tapahtuis jotain, nii Nicon elämä kyl loppuis siihen.. ainaki seuraavaan Argentiinan futismatsiin asti ;) te amo muchisimo mi hermanito s i e m p r e ♥

Hermanita: Andrea Beiro, 7v

Andre on siis 7-vuotias tytsy ja täst perheest se, joka ärsyttää mua kaikkein eniten D: se on sellanen tyttö, joka Suomessa tunnetaan pikkulissuna; lyhyitä farkkuminareita, nahkabootseja ja jatkuva huutaminen/valittaminen/vinkuminen/iniseminen.. Siis koko ajan pitää kiljua! Siitä hetkestä asti ku tää tulee koulusta, nii kyl tietää et Andre on talossa :/ ja jos kaikki ei mee niinku se haluaa, nii hirvee huuto ja tekoitku, esimerkiks jos Nico on koneella eikä päästä Andreaa sille, nii siit kyl kuulee koko barrio. Varsinki se tekoitkun vääntäminen saa mut melkeen oikeen itkun partaalle, on niin rasittavaa D:::

Andre tykkää ihan hirveesti kahesta argentiinalaisesta tv-musiikkidraamasta; Casi Angelesista (niinku Melukin) ja Patito Feosta, ja soittaa niiden biisejä tunnista toiseen, päivästä toiseen.. Ja tanssii niiden tansseja :D se yrittää jatkuvasti opettaa Maxille Barbie Girl:in tanssia, mut jostain kumman syystä (Maxi osaa tanssia yhtä paljon ku tuoli) ei oo viel onnistunu :D

Kyl Andren kanssa tulee kuitenki toimeen, luulen et siihen huutamiseen ja kiukutteluun tottuu sit vuoden aikana :) oma pikkusisko tuntuu lähinnä mallilapselta tähän verrattuna, että sinänsä on kyllä totuttelua.. Mut kyl mä uskon et me viel löydetää yhteinen sävel Andren kaa :)

Hermanas: Peca & Estefania, 25v

Estefania & Peca

Lisäks Maxilla, Melulla ja Maculla on kaks muuta siskoa; Peca ja Estefania. Ne on 25-vuotiaita ja asuu täällä Córdoba cityssä kanssa, Peca yksin ja Esterfania poikaystävänsä kanssa :) ollaan niiden kanssa tosi paljon tekemisissä, tosin mami, Andre ja Nico ei niinkään, koska ne nyt ei oo niille mitään oikeeta sukuukaan.

Peca ja Estefania on molemmat tosi ihania, mut tykkään varsinki Pecasta, se on tosi symppis! Lisäks se taiteilee kanssa aika paljon eli taidelukiolaiselle kivaa seuraa :D

Sit viel vähän lisäkuvia! :

Maxi y Nico

Vale, kaks ihmistä joiden nimiä en muista,

Cami ja Maxi (Vale ja Cami on näiden serkkuja

ja ollaan niiden kanssa kans tosi paljon)

Maxi y muuuuchos amigos

Macu ja kavereita

Peca ja Mel

Andre ja mami

Mica (Macun kaveri), mama, Macu

Et sellanen perhe :D me encanta!

El finde con mucho bailabaila!

Noniin aattelin et nyt ku seuraava viikonloppu alkaa, nii taitaa vihdoinki olla aika tehä postaus viime viikonlopusta, joka suju suhteellisen vauhdikkaasti!

Perjantaina siis OLI tarkotus mennä yhen Paun synttäreille, mut suunnitelmat muuttu ja sen sijaan Melodyn kaks kaveria tuli istumaan iltaa ja syömään asadoa, eli argentiinalaista ah-niin-ihanaa pihvilihaa. =) miekkoset saapu paikalle siin puol kahentoista maissa yöllä, ruoka oli valmiina puol yheltä ja paremmissa suissa joskus kolmen aikoihin :D rakastan ruokaa..

Tosiaan saatiin murkinoitua siin kolmen maissa jonka jälkeen olin niin tööt et aattelin mennä nukkumaan.. No, en ehtiny kauan aatella ku Melody ja ne miehet (jotka oli semmosessa vinkkelissä ku oli juonu ison vaasin ferneä (argentiinalainen alkoholijuoma)) tuli meidän huoneeseen ja alko hakkaamaan volkkarinmerkkiä kaapinoveen kiinni mun kengällä.............. Eihän se tietenkää onnistunu ja ne lähti vähän ajan päästä lätkimään, mut kuolin kyl nauruun sen jälkeen! Maxi vieresessä huoneessa aatteli varmaan et oon ihan hullu koska räkätin tääl yksikseni :DDD

Toinen niistä häiskistä, Agusnos, ja Melody =)

Lauantaiaamuna piti kuitenki herätä hirmu aikasten, koska miitattiin toisen suomalaisen tytön, Annan, kanssa Patio Olmosin kauppakeskuksessa! Paikalle saapu siis minä, Anna, Maxi ja Maxin kaveri Emi :D kommunikointi tuotti vähän ongelmia, koska Anna ei puhu espanjaa ja Maxi ei ymmärtäny sen enkkuu, eli basicly Anna puhu mulle suomeks, mä Maxille enkuks ja Maxi Emille espanjaks :D mut mitäs pienistä vaikeuksista, käytii syömässä lomitoja (ja Emi halus ehdottomasti syödä ranskiksia oluen kanssa koska näki mainoksen jossa luki "CERVEZA + patatas frites" ja näytti aika hönöltä et oluen kyytipoikana tuli ranskiksia eikä toisin päin.. :DD) ja Parque Sarmientossa kattomassa jotain skeittitapahtumaa.

Anna lähti sit siin yhen jälkeen ja menin kattomaan The Incepcionin con los chicos. En ymmärtäny siit puoliikaan ku tyypit puhu niin hiljaa/taustamusiikki oli nii kovalla ja tekstitys espanjaks :D enkä tajuu mikä hinku Maxilla ja Emillä on homoilla AINA kun ne näkee toisensa! Koko ajan pitää lääppiä ja ties mitä, Anna-parka katto aika pitkään välillä :DDD

Emi & Maxi.. :DD

Leffan jälkeen tultiin Maxin kanssa kotiin ja ei oo mitään muistikuvaa mitä tehtiin sitte.. Ai nii, Maxi katto Belgranon (futisjoukkue) matsin ja voi herranjumala sitä mekkalaa, se huus ja kiroili ku hullu! :DDD yritin hetken kattoo sen kaa mut ei siit tullu mitään ku just sillon Belgrano teki maalin ja Maxi pomppas ylös, heitti kaikki tyynyt ja peitot mitä vaan sattu käteen mun päähän ja huus ku sonni synnytystuskissa..

Päätin siin vaihees et mun henki saattaa olla uhattuna siin huoneessa, eli menin suosiolla dataamaan. No, mun ja Maxin kaveri Esteban alko sitte jutella mun kanssa ja lopulta ajauduttiin siihen pisteeseen, et oltiin lähössä Mitreen (Córdoban isoimpia discoja) minä, Maxi, Melody, Esteban ja muita Maxin kavereita :p

Päästiin lähtemään siin yhentoista aikaan ja ajettiin taksilla Estebanin luo, joka ylläripylläri oliki suihkussa ja jouduttiin menemään sisälle sen taloon ja oottaa sitä ainaki puol tuntii.. :D no, juttelin sen vanhempien kaa ja näytin niille Google Earthista mis on Suomi ja Helsinki ja mis tarkalleen ottaen asun, ja oon kyl tosi hämmästyny miten hyvin pystyn jo kommunikoimaan espanjaks! Joka tapaukses, Esteban sai vihdoin raahattuu luunsa kylppäristä olohuoneen puolelle Maxin suosiollisella avustuksella (Maxi siis meni sinne kylppäriin ja ne oli siel kahestaan ainaki 20 minsaa ja minä ja Melu naurettiin ihan hulluna et mitäköhän ne siel tekee :DDD) ja koska taksi ei tietenkää voinu oottaa niin kauaa nii Estebanin papa heitti meidät seuraavaan paikkaan; Maxin kaverille Emille :) mut ei sille Emille josta puhuin aikasemmin, vaan yhelle toiselle :DD autokyyti oli suhteellisen epämukava, koska napattiin matkan varrella mukaan uus kaveri, Juan, jonka jälkeen autoon oli ahtautunu minä, Maxi, Mel, Esteban, Juan ja Estebanin isä.. Ja mä tietenki jouduin keikkumaan takapenkin päällimmäisenä ja suurin piirtein muussasin Maxin :D

Fiestaporukka, vasemmalta oikeelle: Juan, Maxi, Melody,

Esteban, Emi ja keskellä Nacho con su bebida :D

Emille saapu sitte vielä Nacho ja istuttiin siellä juttelemas, pelaamas pleikkaa ja hörppimässä jotain :p oli tosi kivaa, espanjaks pystyin puhumaan ja Estebanin kanssa enkuks :D sitte puol kolmen aikaan lähettiin Mitreen palohälyttimen ulvonnan saattelemina, koska viereisen talon kaupassa palo joku..

Mitre oli ihan_helvetin täys! Huhhuh, hyvä ku pysty ympäri kääntymään :D olinki koko ajan yläkerrassa Maxin ja sen kavereiden kanssa, en mahtunu ahtautuu alas tyttöjen kaa tanssimaan :/ mut lo paso bien ihan poikienki kanssa :D seisoskeltii siel Maxin ja Estebanin kans puhumassa ja neljän maissa lähettiin kotiin ku oli niiiin täyttä :b pääsin nukkumaa kuitenki vast joskus kaheksalta koska valvottiin kotona viel nii pitkään..

Sunnuntaina heräsin viideltä(♥) ja yheksän maissa lähettiin Maxin kanssa sen serkulle syömään =) Mel tuli sinne myöhemmin kans, koska se oli ollu joidenki kavereidensa kaa puistossa. Syötiin pizzaa ja empanadaseja (jotka on niinku pasteijoja) ja päästiin kotiin siin kolmen aikaan yöllä.. Oli kyl mukava mennä kouluun seuraavan aamuna :D

Tos on viel jotain kuvia perheestä, en oo viel saanu kuvia sunnuntailta, nii nää on nyt Cura Brocheron reissulta =)

Maxi, Noelia, Ro, Peca

Tia, Noelia, abuelo, Ro, Peca, en muista nimeä, Maxi

siinä keskellä :D

Kohta lähtö Mitreen Melun kanssa, ei saatu ketään lähtemään mukaan nii mennää kahestaan :DDD Maxi ja sen kaverit tulee kans mut ne on vaan keskenään nii en sit tiiä mitä hittoa me siel kahestaan tehään mut WHATEVER :DD huomenna mennään sit isolla porukalla tyttöjen kaa..

ps. Emi on tääl taas ja noi vaan laulaa ja homoilee Maxin kanssa :DD los amo♥

edit // sainpas kuvan sunnuntailta!

Peca, Maxi, Mel, Noelia, en muista nimee, Estefania,

Paola ja minä =)