Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaihtarit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaihtarit. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

PATAGONIA ADVENTURE part 3: Ushuaia ja maailmanloppu

El Calafaten jälkeen suunnattiin vielä etelämpään, kohti maailman eteläisintä yli 5000 asukkaan kaupunkia, "El fin del mundo":ksi kutsuttua Ushuaiaa.


Ajettiin bussilla ihan hirmu mutkaista ja kapeeta tietä vuorenseinämää pitkin ja näkymät oli kyl huikeet, vaik vähän(????) pelottikin :D pysähdyttiin näköalapaikalle ottamaan kuvia ja kaikki oli ihan hirmu hehkeitä ihan hullun matkustamisen ja viisumirumban jälkeen, koska jouduttiin ylittämään Chilen raja kahdesti ja aina rajalla piti nousta bussista, venata kaks tuntia, näyttää passi, laittaa laukut läpivalaisuun ja mennä takas bussiin nukkumaan. Ja parin tunnin päästä sama uudestaan :S mietin oikeesti et kuka haluu asuu Ushuaiassa ku sinne on nii vaikee päästä ja sielt on nii vaikee päästä pois? :D



Ushuaia oli kylmä ja sateinen. Ainaki kun saavuttiin sinne nii sato taivaan täydeltä ja hrrr ku oli kylmä! Majottauduttiin hotelliin ja kun myöhemmin mentiin saksalaisen Caron kanssa ostamaan jotain syötävää huoneeseen, nii sade muuttu lumipyryks! Aika jännää kokee suomalainen lumimyräkkä Etelä-Amerikassa haha :D eksyttiin tosin sinne kaupunkiin, mut selvittiin takas ennen lounasta, que suerte. Hassuu oli, et ushuaialaiset ihmiset oli ihan latinoja kaikki ja tuijotti meit blondeja alaleuat lattiassa pahemmin ku esimerkiks Córdobassa joka kuitenki on melkeen Pohjois-Argentiinassa :o weird.

Seuraavan aamun oli taas vaihteeks aikanen herätys, koska mentiin veneellä kiertämään Ushuaian rannikolla olevia saaria! Aamu oli ihan nätti, pilvinen, mut eipähän ainakaa satanu:) tää venereissu oli vähän pettymys, se oli selkeesti tarkotettu rikkaille vanhoille turisteille, koska sisustus oli tosi hienoo ja siel oli pikkunen kioskin tapanen juttu josta pysty ostaa 60 peson kakkupaloja tai 20 peson pieniä kokiksia.. Ja tosiaan ulkona näky kivisiä saaria merileijonineen, mut ne oli jo nähty Puerto Madrynissä, niin ei sinänsä mitään uutta ja jännää :/

Tommosella paatilla mentiin :)



Kuuminta hottia ;)


Venereissun jälkeen käytiin syömässä kiinalaista (taas kerran argh sain niiiin tarpeekseni kiinalaisest ruuast tol reissul) ja lähettiin köröttämään bussilla kohti Ushuaian kansallispuistoa, jonne piti ajaa semmoset 20 min rannikkoa pitkin. Tää kansallispuisto aiheutti jonkun verran wtf-reaktioita meis pohjoismaalasissa, luonto nimittäin lumihuippusia vuoria lukuunottamatta oli ihan ku Suomesta! Kaikki puut ja kasvit oli samoja, jopa kieloja kasvo siellä täällä :O oli kyl aika outo fiilis, back in Finland! Yhdellä näköalapaikalla saatiin aika söpö idea Chrisin kanssa; kaiverrettin linkkarilla puukaiteeseen mun poikaystävä Maxin ja sen tyttöystävä Alfin nimet, koska jos ne on kaiverrettu maailmanlopuksi kutsuttuun paikkaan (Ushuaian slogan siis on "Maailmanloppu" ("Fin del mundo")) niin me ollaan niiden kanssa maailman loppuun saakka :)

Pyörittiin siel kansallispuistossa pari tuntia, käveltiin metsässä ja upeiden järvien rannalla, ja otettiin hirveesti kuvia :D rakastuin niihin vuoriin, ne näytti ihan pelkiltä tietokone-efekteiltä.. Ja ilma oli upee! Ehkä joku +15 astetta ja aurinkoista, toi päivä oli ainut nätti päivä Ushuaissa D: et tervetuloa rantalomailijat! 




Minä ja Maria siellä :D



Ainut supererilaisuus: ihmeelliset oranssit ruskeissa
möykyissä kasvavat mauttomat marjat :o


Bongatkaa mut ;)

Maxi ♥

Ushuaiassa vietettiin siis pari vilposaa päivää jotka meni lähinnä muiden vaihtareiden kanssa touhutessa ku ei ollu mitään muutakaan tekemistä siin loskasateessa :D Marian kanssa ollaan kyl pareja de mueeerte, tulee hirvee ikävä sitä kun se lähtee jo kohta takas Ruotsiin :( mut eniveis, seuraava ja viimeinen etappi olikin Puerto Madrynin yläpuolella, kahen päivän bussimatkan päässä sijaitseva Las Grutasin rantalomaparatiisi!

Jee ahkera blogikirjottaja täällä taas.. En vaa jotenki saa aikaseks kirjottaa, argh! Täytyy nyt yrittää ryhdistäytyy, voisin vaik heti alkaa kirjottaa tota vikaa osaa nii pääsen näistäki eroon, haha :D

keskiviikko 5. tammikuuta 2011

PATAGONIA ADVENTURE part 2 : El Calafate ja jäätiköt

Puerto Madrynin rantojen ja turkoosin meriveden jalkeen oli vuorossa matkan toinen etappi; Chilen rajalla, Lago Argentino -jarven rannalla ja 40km mahtavista jaatikoista sijaitseva El Calafaten pikkukaupunki.


Glaciar Perito Moreno

El Calafateen saavuttiin muutaman hulppean ja tuulisen nakoalapaikan jalkeen joskus yhen maissa tai myohemmin, en oo ihan varma. Mut koko kaupunki ilmesty ihan odottamatta, se siis kirjaimellisesti sijaitsi keskella ei_mitaan, Etela-Afrikan Poytavuorta muistuttavan vuoren juurella. Majoituttiin taas cabañaseihin, jotka oli täl kertaa sellaset saksalaistyyliset puutötteröt (no olipa hyvä kuvaus hehe) :D käytiin syömässä ja sen jälkeen shoppailemassa Leonien (sveitsi) ja Willen (hollanti) kanssa, ja pakko sanoo et El Calafaten miehet on valioluokkaa! Enemmän alfauroksia ku kolmen mijoonan asukkaan Córdobassa oon koskaan nähny! Haha :D

Leonie ja mina Rawsonin rannalla

Mina ja Claudio Cdo. Rivadaviassa <3

Mina, Marc, Maria ja Marit nakoalapaikalla

Seuraavana aamuna oli kylmä ja aikanen herätys; ulkona asteita +2 ja lunta tuli taivaan täydeltä! Ei siis mikään paras sää lähteä kattomaan yhtä Argentiinan upeimmista kohteista; Glaciar Perito Moreno -jäätikköä :/ mut eipä se lumi hirveesti haitannu, kun noustiin bussiin ja lähettiin kötyyttämään kansallispuistoa kohti se muuttu aika nopeesti pelkäks vedeks. Vajaan tunnin matkan jälkeen saavuttiin nappaamaan kuvia pienelle näköalapaikalle, josta nähtiin ekan kerran ison lumihuippusen vuoren takaa pilkottava Perito Moreno, ja voi apua, en osaa yhtään kuvailla sitä fiilistä! Se oli niin valtava vaik oli niin kaukana, niin valkonen, jotenki epätodellinen.. Ja ne vuoretki oli ku suoraan TSH:sta, ihanku koko paikka ois tietokoneella tehty :D mut oli kylmä! Eikä mulla mitään talvikamoja ollu, toppi, villapaita, syystakki ja farkut! Onneks en ollu ainoo ;)

Saavuttiin lopulta ihan jäätikön viereen ja päästiin pitkospuita pitkin melkeen ihan sen kylkeen, ja oli kyl mahtavaa! Jäätikkö oli niin suuri ettei sitä voi kuvailla, keskellä turkoosia, hyytävää vettä, kahen lumihuippusen vuorijonon välissä.. No, kuvat kertoo siitä sit toivottavasti enemmän :D

Me jotka oltiin maksettu viel erikseen 500 pesoa, päästiin viel kävelemään Perito Morenolle! Sil välil ku muut jäi bussiin oottelemaan, me lähettiin lautalla kohti jäätikköä ja rantauduttiin sen lähelle metsän reunaan. Siinä vaiheessa taivas repes de vuelta ja täl kertaa tuli ihan rehellistä lunta. Ja kovaa tuliki! Ihan suomalainen lumimyräkkä, ellei pahempiki, hyväku näki eteensä! Taivallettiin kuitenki jäätikön reunalle, kiskottiin sellaset piikkipohjaset lumikengät jalkaan ja lähettiin kiipeemään jättimäistä jäätikköö ylös. Oli ihan mielettömät maisemat: lunta taivaan täydeltä, monta sataa metriä paksu jäätikkö jalkojen alla, vieressä mahtava metsän täyttämä kallio jonka rinteeltä putos jättimäinen vesiputous ja järven toisella puolella lumihuippuset vuoret! Vaik oli tosi kylmä, nii olin silti ihan innoissani ja sanaton!

El Calafate

COINED jaatikoilla!

Leonie, mina ja Perito Moreno

Lumikengat jalkaan..

Seuraavana päivänä ei tehtykään mitään erityistä, koska oli vapaapäivä :) kävin "keskustassa" kävelemässä ruotsalaisten Marian ja Märitin kanssa, mut ei ostettu mitään koska El Calafaten hintaluokka on lähinnä rikkaita turisteja varten :S sen jälkeen menin kolmen saksalaisen tytön kaa syömään vohveleita yhteen ihanaan, vanhanaikaseen vohvelimestaan, joka oli ihan mielettömän symppis! Siel sattu aika hauska juttu, kun yks niistä saksalaistytöistä oli tilannu ison hedelmämehun, mut sit tarjoilija toi sille kahvin ja vähän ajan päästä vieresessä pöydässä istunu hassu hollantilaismies sai ison hedelmämehun, nii me kaikki tuijotettiin sit sitä mehua et eikö Alinan ois pitäny saada se, ja sit tää mies oli just hörppäämässä ku huomas et me kaikki tuijotetaan sen lasia ja kysy sit "Onks täs mehussa jotain vikaa? Laittoko ne siihen myrkkyä!??!?!" Hahahha :D

Seuraavana aamuna alkoki sit matkan raastavimmat matkaosuudet ja muutenki rankimmat vaiheet; lähettiin aina vaan etelämpään, kohti maailman rajalla sijaitsevaa Ushuaiaa!

Perito Moreno



Vähän kuvapainotteinen postaus joo ja EIPÄ KESTÄNY KU KUUKAUS EDELLISESTÄ :D:D:D:D:D:DD:D:D:D:D noh, jatkos kirjotan useemmin, nyt vaan on ollu joulu ja uus vuos ja tällästä! Kertokaa mulle jos teil on jotain erityistä mist haluisitte kuulla :)

tiistai 14. joulukuuta 2010

PATAGONIA ADVENTURE part 1 : Puerto Madryn & valaat

Nyt on bloggailuun tullu semmonen kolmen viikon tauko, mut mulla on hyva syy; mentiin muiden vaihtareiden kanssa Patagoniaan (Etela-Argentiinaan) seikkailemaan kaheks viikoks! Meita oli siis n. 30 saksalaista ja 5 antisaksalaista, eli kielipuolelta matka oli aika yksitoikkonen.. Oli se kuitenki hintansa (1090e) väärti, koska paikat oli ihan mielettoman upeita :) matka alko perjantaina 26.11. Córdoban Plaza Colonilla, josta lahettiin kakskerroksisella bussilla kohti etelaa ja ensimmaista etappia Puerto Madrynia.

Península de Valdes

Matkaan lahdettiin siis kolmen aikoihin toissaperjantaina 30 saksalaisen, 2 ruotsailaisen, 1 norjalaisen, 1 sveitsilaisen ja 1 hollantilaisen kanssa, eli toisin sanoen maailman rumimman (sori kaikki saksavaihtarit, mut oon vaan niin tympiintyny siihen natsikieleen talla hetkella :D) kielen saestamana kuumassa bussissa :P matkattiin koko paiva, pysahdyttiin illallistamaan jossain vaiheessa La Pampan provinssia ja sen jalkeen yritettiin nukkua, mut eihan siita mitaan tullu niiden saksalaisten kalkattaessa.. Varsinkin ku mina ja norjalainen Christoffer istuttiin kahen saksalaisjengin valissa, oli kyl kauhujen yo haha :D

Aamulla meidat heratettiin siina seitseman aikoihin aamiaiselle jollekin huoltsikalle, syotiin kroissantteja ja horpittiin kaakaota. Taalla on muuten ihan oma tapansa valmistaa kaakaota; ensin lammitetaan maito ja sitten upotetaan sinne paksu pala suklaalevya ja annetaan sen sulaa sinne.. Ei mitaan hassumpaa juomaa ;)
Aamiaisen jalkeen matka jatku leffojen parissa ja yhen maissa pampan (Argentiinan keskiosan aro) kumpujen takaa alko pilkahtelemaan turkoosinsininen meri ja hiekkarannat. Saavuttiin siis Puerto Madrynin rantakaupunkiin, Chubutin provinssin pohjoisosaan! Ajettiin meidan cabañaseihin, jotka on siis pienia huoneistoja, joihin majoittuu yleensa 5-8 henkiloa (Madrynissa meita oli 6 yhessa huoneistossa) ja tavaroiden purkamisen jalkeen suunnattiin kulman takana sijaitsevalle hiekkarannalle koko vaihtariporukka!

Puerto Madryn

Märit (ruotsi), minä, Leonie (sveitsi), Chris (norja),
Maria (ruotsi)

Rannalla otettiin ihan jarjeton maara hulluja kuvia, koska kaikki nyt sattu olemaan ihan hirveen hehkeita bussimatkan jalkeen :D oli ihanaa olla merenrannalla pitkasta aikaa, on ollu tosi outoa helsinkilaiselle asua sisamaassa vuorien juurella kohta viis kuukautta.. Ja rantahan oli upea, joskin vahan viilea (Patagonia jeeee..!), ja vietettiin siella semmoset pari tuntia juosten kilometrien pitusta rantaviivaa pitkin. Sen jalkeen otettiin pikasuihkut (6 tyttoa ja yks suihku ei oo mikaan paras yhdistelma), mentiin syomaan ja ruuan jalkeen ohjelmassa oli kaupunkikierros ja shoppailua!

Kaupunkikierroksella ajettiin bussilla Puerto Madrynin paasta paahan, asuntoalueesta keskustan lapi satamaan. Meilla oli opas joka holotti ties mita kaupungista ja sen luonnosta ja historiasta, ja yllatyksekseni ymmarsin melkeen kaiken! Kierroksen jalkeen meidat kipattiin paikallisen suklaakaupan ovelle ja ostettiin tuliaisiks hirveet maarat ihania suklaita.. Jotka on nyt havinny jo parempiin suihin ;) suklaapuodin jalkeen kaytiin viela matkamuistomyymalassa, joka nyt oli taynna sita tavallista turistischaibaa, mut ostin sieltaki jotain pienta (ja kallista..). Sitten oli tunnin verran vapaa-aikaa ja lahin kolmen saksalaistyton kanssa Puerto Madrynin jattimaiselle sillalle, josta naki koko kaupungin! Se silta oli niin pitka et siin meni se puol tuntii kavella sen paahan, eli oltiin kulutettu koko vapaa-aika kun paastiin sielta takasin hehe :D sit suunnattiin takas cabañaseille ja mentiin aika nopeesti nukkumaan, koska edellisena yona ei tullu hirveesti nukuttua.. Soitin pitkat puhelut Córdobaan ennen nukkumaanmenoa ja sina iltana oli kyl kova ikava takasin :/

Meidan lempitutori Ger ja Puerto Madryn

Seuraavana aamuna oli aikanen heratys, koska lahettiin kiertamaan Península del Valdesin niemea, ensimmaisena etappina Puerto Piramidesin rantakyla ja sen valaat! Syotiin ennatysvauhtia cabañaseissa, minka jalkeen lahettiin parin tunnin bussimatkalle, joka ainakin mun ja mun vierustoverin Chrisin osalta meni aikalailla nukkuessa.. Puerto Piramidesiin saavuttiin joskus kymmenen maissa ja rakastuin siihen paikkaan! Sellanen pieni kalastajakyla uskomattoman puhtaan, turkoosin laguunin aarella.. Se vesi oli ihanku jostain paratiisisaarikuvasta, ainaki tallasen likasenvihreeseen Itamereen tottuneen silmissa se naytti ihan epatodelliselta :D kaytiin varustautumassa hehkeilla pelastusliiveilla, ja sen jalkeen ahtauduttiin suht isoon veneeseen ja lahdettiin merelle pain!

Pysyteltiin koko ajan lahella rantaviivaa, ja millasta rantaviivaa! Kullanvarisia kallioita, joilta oli monen kymmenen metrin pudotus auringossa hohtavaan, turkoosiin mereen! Nakymat oli ihan mahtavat, tuli mieleen jotkut dinosaurusdokumentit tai Maa Aikojen Alussa -leffat :D pysahdyttiin yhen laagunin kohdalle ja sielta ne valaat sitte tuli! Ei tarvinnu oottaa ku pari minuuttia ja kolme jattimaista kaskelottia uiskenteli veneen alla. Niita on mahdotonta kuvailla sanoin tai kuvin, ne pitaa kayda ihan ite kattomassa.. Sen verran vaan voin sanoo et istuttiin kaikki siella veneessa puulla paahan lyotyina. Otettiin kuvia ja tuijotettiin alaleuat lattiassa tunnin verran ja lahettiin sit takas Puerto Piramidesia kohti. Tal kertaa oli vastatuuli, joka nostatti ihan hirveen suuria aaltoja, jotka raisky ihan mukavasti veneen reunojen yli meidan paalle! Oltiin lapimarkia kaikki ku paastiin vihdoin takas rantaan :D

Valas!

Ja toinen :D

Seuraavaks oli vuorossa mun lempipuuhaa, eli lounas! Syotiin hampurilaisia ja juteltiin STS-porukan kanssa ainaki kaks tuntia :D se oliki tan matkan ainut huono puoli, et me 6 stslaista ja ne reilut 30 saksalaisvaihtaria oltiin ihan eri porukat. Tai siis, ne saksalaisetki oli tietenki jakautunu omiin porukkoihinsa, mut niita yhdisti sentaan kieli. Me ei mitaan saksaa puhuttu ja ne saksalaiset ei mitaan muuta halunnu puhuakaan ku saksaa, mika oli toisinaan mielettoman torkeeta ja arsyttavaa. Niita ei kiinnostanu tippaakaan et me ei tajuta mitaan mita ne puhuu ja on tosi epakohteliasta meita kohtaan et koko ajan polotetaan sita hitlerkielta vaikka me ollaan paikalla. Mut joo :D

Lounaan jalkeen mentiin viela rannalle ottamaan kuvia mina, Chris ja Leonie. Oli mielettoman tuulista, hyva ku pysty kavelemaan mihinkaan suuntaan! Otettiin ihan hirvee laja kuvia taas, eika talla kertaa tullu yhtaan hullumpia vaikka oltiin kaikki kamasia sen vetisen valasreissun jalkeen. Chris tietenki yritti taiteilla liikaa ja sai lopulta hirveen maaran hiekkaa kameraansa, mut onneks se sai sen viel toimimaan :P kaiken kaikkiaan rakastuin Puerto Piramidesiin ihan taysin ja haluisin mielettomasti kayda siella uudestaan!

Leonie & mina

Lounaan jalkeen jatkettiin Península del Valdesin kiertamista reissaamalla tunnin verran paikkaan jonka nimea en muista, mut joka oli taynna merileijonia! Paastiin kattomaan niita melko lahelta, ihan rannan tuntumasta (vaikka ne kaikki rohnaskin siella vesirajassa..) ja pakko myontaa et oli kyl tylsia luontokappaileita :D ei liikkunu mihinkaan suuntaan ja jos liikku, niin muutaman sentin vasemmalle tai oikealle kylkea kaantaessa. Ei hassumpi elama :D mut paikka oli taas kerran ihan torkeen upee, tan postauksen ylin kuva esimerkiks on otettu sielta :)

Ei viivytty merileijonien luona tuntia kauempaa, koska kello naytti jo viitta, ja palattiin aika pian takas Puerto Madryniin. Illalla ei tehty yhtaan mitaan koska voitte vaan arvata miten vasynytta sakkia saapu takas cabañaseihin, kaytiin vaan illallistamassa ja painuttiin pehkuihin. Ennen sita piti kuitenki pakata laukut, koska seuraavana aamuna oli superaikanen lahto seuraavaan etappiin, El Calafaten kaupunkiin, ja matkalaukut piti toimittaa bussille sina iltana, ettei aamulla kuluis niin paljon aikaa niiden lastaukseen. Mut sen jalkeen mentiin nukkumaan haha :D

Aamulla oli taas yli-inhimillisen aikanen heratys (ennen kuutta) ja se aamu meni niin taydellisessa koomassa etten muista siita muuta kun etta kaakao oli pahaa! Seitseman aikoihin suunnattiin bussille ja puol kaheksalta paastiin lahtemaan Puerto Madrynista ja suuntaamaan kohti El Calafatea. Meil oli kuitenki matkalla aika monta valipysahdysta; Trelewin, Rawsonin ja Comodoro Rivadavian kaupungit, ja Cabo dos Bahíasin luonnonpuisto, jossa oli maailman suurin pingviiniyhdyskunta. Ensin kuitenki stopattiin vahaks ajaks melko lahella Puerto Madrynia sijaitseviin Trelewin ja Rawsonin kaupunkeihin, ja Rawsonissa syotiin lounas. Sen jalkeen matkattiin pari tuntia Cabo dos Bahíasiin, joka sijaitsi ihan kirjaimellisesti keskella ei mitaan. Ajettiin kumpuilevaa, mutkittelevaa hiekkatieta ainaki puolen tunnin verran, sen jalkeen pysahdyttiin, noustiin bussista ulos ja dadaaam; edessa levittayty pingviineja silmankantamattomiin! Maa oli taynna niiden koloja ja kuoppia ja niita tunki esiin joka paikasta.. Ihanku sellanen pieni pingviinien asuttama kyla :D kaveltiin tan nakyman halki aidattuja pitkospuita pitkin, ja pingviinit vilisteli jalkojen alla ja tuli uteliaina kattomaan et mita me tehaan :D esimerkiks Chris roikotti semmosta narua sen laukusta yhen pingviinin edessa ja se katteli sita paa kallellaan vahan aikaa ja nappas akkia siita tosi tiukan otteen ja alko repimaan ja ravistelemaan :D

Kaveltiin pitkospuita pitkin kalliolle, jonka paalta naki tosi kauas merelle, oli tosi upeet nakymat! Ja saa oli taas kerran mahtava, tuulinen mut aurinko paisto siniselta taivaalta. Otettiin paljon kuvia ja kiikaroitiin laheiselle saarelle joka oli taynna merileijonia :) sen jalkeen piti lahtea takas bussille ja matka jatku rannikkoa pitkin Comodoro Rivadavian kaupunkia kohti.

Merileijonat!

Pingviinimaa :D



Saavuttiin Comodoro Rivadaviaan siina yheksan maissa yolla ja suunnattiinkin heti murkinoimaan, eli mitaan kaupunkikierroksia ei tehty talla kertaa. Ruokapaikka oli paras koko matkan aikana; seisova poyta taynna argentiinalaisia herkkuja milanesoista dulce de lecheen! Soinki ihan hirveesti, sina iltana lihoin varmaan kolme kiloa.. Ruokailun jalkeen oli tunnin verran vapaa-aikaa joka vietettiin shoppingissa, jossa ravintolaki sijaitsi. Mentiin sveitsilaisen Leonien kanssa pelihalliin ja otettiin hirvee laja kuvia jotka kaikki on niin kauheita etten viittiny laittaa tanne yhtakaan :D

Yhentoista aikoihin noustiin taas bussiin, jatettiin rannikko ja lahettiin ajamaan kohti Chilen rajaa ja seuraavaa maaranpaata: El Calafaten kaupunkia!

Tosiaan anteeks taa paivitystauko, varmaan aattelette jo etta oon joutunu puuman syomaks tai jotain :/ mut olin tosiaan Patagoniassa ja taa paivitys oli taas tallanen romaani ettei sita kirjotettu hetkessa.. Mut lupaan olla ahkerampi ja kirjottaa jaljella olevat kolme osaa Patagonia-seikkailua nopeemmin, koska ne ei oo yhta pitkia kun taa Puerto Madryn -reissu :P

Vera (saksa), Leonie (sveitsi), mina,
Jannik (saksa), Chris (norja) Rawsonin
rannalla :D

tiistai 26. tammikuuta 2010

Kul framtiden...

...har jag med! Olen siis toukokuussa 17 vuotta täyttävä helsinkiläistyttö, joka viime syksynä päätti tehdä jotain unelmiensa eteen; pyrkiä STS:n kautta vaihto-oppilaaksi johonkin eksoottiseen maahan. Ensimmäinen vaihtoehto Etelä-Afrikka hukkui omaan rikollisuuteensa ja vaihtui lopulta lattarimaihin, joista upeimmalta kuulosti tulisesta tangostaan tunnettu Argentiina. :D

Argentiina on Etelä-Amerikan eteläisin maa, ja sen luonto vaihtelee sekä pohjois-etelä-akselilla, että itä-länsi-akselilla. Argentiinan eteläkärki ulottuu Chilen kanssa lähes Antarcticalle asti ja Tulimaaksi kutsutun maanosan ilmasto on sumuista ja sateista suurimman osan vuodesta. Maan keskiosa puolestaan on suurten ruohotasankojen ja peltojen peitossa, ja siellä lämpötila on huomattavasti korkeampi, sekä yleensä melko kuiva. Läntisessä Argentiinassa kohoavat mahtavat sierrat, eli vuoret, ja ilmasto on todella kuumaa, kun taas itäisen Argentiinan pohjoisosa peittyy kosteisiin, kuumiin sademetsiin. Sieltä löytyvät myös kuuluisat Iguazún vesiputoukset.

Mulle on melkeen aivan sama minne päin Argentiinaa päädyn, Tulimaa on ainut minne en hirveesti hinkuis (täällä pakkasen keskellä ajatus kylmästä ja sateesta ei_piristä) :D laitoinki toiveeks et pääsisin pohjois-Argentiinaan, ja luultavasti pääsenki; STS:n kautta ei mun tietääkseni ketään oo laitettu Tulimaahan :o

Maatietoja odotellessa!♥